Ero sivun ”Vilja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 23:
Suomessa viljellään pääasiassa neljää viljalajia, jotka ovat pinta-alan mukaisessa yleisyysjärjestyksessä ohra (30 % viljelyalasta), kaura (20 %), vehnä (6 %) ja ruis (1 %). Näiden viljelyalat, keskisadot hehtaarilta ja kokonaissadot olivat vuonna 2005 seuraavat:
[[vehnä]] 215 000 hehtaaria, 3 730 kg/ha, yhteensä 801 miljoonaa kg.
[[ohra]] 594 000 hehtaaria, 3 540 kg/ha, yhteensä 2 103 miljoonaa kg.
[[kaura]] 345 000 hehtaaria, 3 110 kg/ha, yhteensä 1 073 miljoonaa kg.
[[ruis]] 14 000 hehtaaria, 2 290 kg/ha, yhteensä 32 miljoonaa kg.</nowiki>
Vaikka [[ruis]] kuuluukin oleellisena osana suomalaiseen ruokavalioon, sen viljelyhalukkuutta heikentää huomattavasti isot riskit sen viljelyssä. [[Ruis]] on kylvettävä aikaisin (elo-syyskuun vaihteessa), joten sen esikasvi on puitava aikaisin. Vuoden 2008 tapaisina märkinä kesinä rukiin kylvö saattaa aiheuttaa peltomaan tiivistymistä, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti sekä maan kasvukuntoon että odotettavissa oleviin satoihin. Lisäksi sen talvehtiminen riippuu talven sääoloista.
Suomalaisista viljalajeista [[vehnä]] ja [[ruis]] lasketaan leipäviljoiksi ja [[kaura]] ja [[ohra]] rehuviljoiksi niiden pääasiallisen käyttökohteen mukaan. Ihmisravinnoksi käytetään Suomessa rukiista 80 prosenttia, vehnästä 39 prosenttia, kaurasta 6 prosenttia ja ohrasta alle 1 prosentti. Tässä yhteydessä viljan käyttöä maltaaksi ei ole laskettu ihmisravinnoksi.
Rehuksi suomalaisviljoista käytetään
Myös maissia viljellään Suomessa, mutta sen osuus peltoalasta on äärimmäisen pieni. Maissin osuuden tosin ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä kasvavan. Vaikka ilmasto-olosuhteet tulevaisuudessa suosisivatkin Suomea maissinviljelyalueena, esteenä viljelylle on sen heikko sopeutuminen päivän pituuteen. Maissi vaatii vuorokaudessa enemmän pimeitä tunteja kuin Suomessa on kasvukauden aikana.
| |||