Ero sivun ”Erik Heinrichs” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 46:
Keväällä 1921 Heinrichs nimitettiin Yleisesikunnan osastopäälliköksi. Hän meni naimisiin Saksasta muuttaneen liikemiehen [[Gustav Paulig|Gustaf Paulig]]in Maria-tyttären kanssa huhtikuussa. Yleisesikunnassa Heinrichs johti jonkin aikaa muun muassa toimisto IV:ää eli sotilaallista tiedustelua ja vastavakoilua. Hänet nimitettiin sotilasjäseneksi [[Moskova]]n kansainväliseen aseidenriisuntakonferenssiin vuonna [[1922]].
Vuonna [[1923]] Heinrichs nimitettiin Yleisesikunnan va. päälliköksi. Hän jatkoi opintojaan [[Ranska]]n Sotakorkeakoulussa (École supérieure de guerre [http://fr.wikipedia.org/wiki/%C3%89cole_militaire_(France)]). Kesäkuussa [[1928]] Heinrichs ylennettiin everstiksi ja määrättiin Suomen sotakorkeakoulun johtajaksi.
Kesäkuussa [[1930]] [[Lapuan liike]] oli voimissaan [[Etelä-Pohjanmaa]]lla. Presidentti [[Lauri Kristian Relander|Lauri Relander]] oli vapauttanut [[Vaasa]]n läänin [[maaherra]]n [[Bruno Sarlin]]in tehtävästään ja nimitti tehtävään Heinrichsin. Hänelle ilmoitettiin, että sosiaalidemokraattien johtomiehen [[Väinö Tanner]]in puhe [[Seinäjoki|Seinäjoella]] piti estää. Heinrichs puolestaan ilmoitti Lapuan liikkeen johtomiehille, että hän eroaa välittömästi, jollei Tanner saa rauhassa puhua. Tannerin vierailu sujui ilman välikohtauksia. Väkivaltaisuuksia Heinrichs ei kyennyt estämään. Kolmen kesäkuun viikon aikana tehtiin Vaasan läänissä yhteensä 42 muilutusta tai muilutusyritystä. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja [[Väinö Hakkila]] kyyditettiin heinäkuussa, ja Heinrichs pyysi eroa, koska hänen mielestään tapausta ei tutkittu tarpeeksi tehokkaasti. Presidentti hyväksyi Heinrichsin eronpyynnön elokuussa.
Eversti Heinrichs palasi takaisin Sotakorkeakoulun johtajaksi. Vuoden 1930 lopulla hänet siirrettiin 1. Divisioonan komentajaksi, ja 1933 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.
== Talvisota ==
| |||