Ero sivun ”Kiiruna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teksti uusittu |
|||
Rivi 13:
{{Taksonomian_luokituksen_loppu | väri=pink }}
{{Taksonomian_loppu}}
==Levinneisyys==▼
Kiiruna on aidosti arktinen lintu. Se on harvoja lintuja, jotka viihtyvät kylmillä ja tuulisilla asuinalueellaan ympäri vuoden. Se elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla, koko Norjan vuoristossa, Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa, Islannissa, Grönlandissa sekä Jäämeren pohjoisilla saarilla mm. Huippuvuorilla ja Karhusaarilla.
==Koko ja ulkonäkö==
Vaikka kiiruna esiintyy puuttomilla ja karuilla tuntureiden lakialueilla ja vuoristoissa, se kuuluu metsäkanalintuihin.
Se muistuttaa erehdyttävästi meillä yleisempää riekkoa sekä olemukseltaan että väritykseltään. Talvella molemmat lajit ovat kauttaaltaan puhtaan valkoisia lukuunottamatta mustia pyrstösulkia. Kesällä sekä koiraalla että naaraalla perusväritys on ruskeankirjava, koiraalla on tummanharmaa pää ja kaula. Vatsa ja siipien alapinnat molemmilla sukupuolilla ovat valkoiset läpi vuoden. Kiiruna on kehittänyt suojavärinsä jos mahdollista vielä sukulaistansakin monipuolisemmaksi; kesällä varsinkin naaraan yleisväri vaihtelee jopa huomattavasti elinympäristön värisävyjen mukaisesti. Yleissävyltään kesäpuku on kellertävämpi kuin riekolla. Syksyllä puolestaan koiraan selkä on riekkoa harmaasävyisempi.
:Talviasuisen kiirunakoiraan tuntomerkki on silmän ja nokan välinen, selvästi havaittava musta ohjasjuova. Naaraalla sitä ei ole, ei myöskään riekolla.
- Kiiruna on kooltaan jonkin verran riekkoa pienempi ja hoikempi. Linnun pituus on 31-35 cm ja paino 400-500 g.
- Kiirunan ääntely muistuttaa lähinnä katkonaista ruostuneen saranan narahtelua.
▲==Levinneisyys==
▲::Kiiruna sekoitetaan tunturialueilla helposti sukulaiseensa [[Riekko|riekkoon]] (Lagopus lagopus). Lintujen erottaminen pelkästään ulkonäön perusteella on harjaantuneelle silmällekin vaikeaa. Havaintopaikan perusteella lajin määrittely on jopa helppoa. Nyrkkisääntönä on, että tunturipaljakalla pensasrajan yläpuolella esiintyvät ovat kiirunoita ja alempana riekkoja.
==Elinympäristö==
Kiiruna elää tuntureilla puu- ja pensasrajan yläpuolella eli paljakalla ja viihtyy erinomaisesti kivirakkaisillakin lakialueilla. Talvisin se kerääntyy riekon tavoin parviksi, joiden koko vaihtelee alle kymmenestä jopa 50:een. Se on rohkea, suojaväriinsä luottava lintu, joka ihmisenkään kohdatessaan ei mielellään nouse lentoon, vaan väistää juoksemalla. Kiirunan lento kantaa yleensä vain muutamia kymmeniä metrejä tunturinrinnettä viistosti alaspäin, mistä se jälleen kävelee takaisin oleskelukorkeudelleen.
:Viima ja pakkanen eivät ole kiirunan elinehto, sillä se saattaa myös siirtyä talveksi suojaisempiin laaksoihin tai niiden reuna-alueille. Suomessa kiiruna pysyttelee myös sydäntalven tuntureiden paljakka-alueilla tai aivan tunturikoivurajan tuntumassa.
==Lisääntyminen==
Kiiruna on riekon tavoin maapesijä. Se munii kuopimaansa maakuoppapesäänsä 5-10 munaa. Poikasten hoitamiseen osallistuvat sekä naaras että koiras. Suomessa arvioidaan pesiviä kiirunapareja olevan noin 2000.
==Ravinto==
Lakialueiden asukkaana kiirunan ravinto koostuu untuvikkovaiheen jälkeen erilaisten tunturikasvien siemenistä, kukista ja lehdistä. Talvella lähes ainoita ravinnon lähteitä ovat vaivaispajun sekä tunturi- ja vaivaiskoivun versot ja urvut. Untuvikkoina poikasten ravintona ovat hyönteiset.
[[Luokka:Metsäkanat]]
| |||