Ero sivun ”Helmikuun vallankumous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: cv:Февраль революцийĕ |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 37:
Helmikuun vallankumouksessa valtaan päässyt väliaikainen hallitus oli lähes täysin porvareiden käsissä, kannatuspohjaltaan heikko ja jatkoi tsaarin ulkopolitiikkaa, sotaa Saksaa vastaan ensimmäisessä maailmansodassa. Se lopullisena tavoitteena oli järjestää Venäjälle perustuslain säätävän kokouksen vaalit. Hallituksen jäsenet pelkäsivät tulevia vaaleja, joita sen vuoksi siirrettiin ja hallituksen vallan oikeutus ja suosio murenivat. Kun bolševikit lupasivat leipää, rauhaa Saksan kanssa ja maata kansalle, he saavuttivat viimein kannatuksen väliaikaisen hallituksen syrjäyttämiseksi [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]].
==Vallankumous ja Suomi==
Helmikuun vallankumous vaikutti olennaisesti [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] kehitykseen käynnistämällä sen prosessin, joka saman vuoden joulukuussa johti Suomen itsenäistymiseen.
Tieto Pietarin tapahtumista saapui Suomeen 13. maaliskuuta. [[Kenraalikuvernööri]] [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn|F.A.Seyn]] pidätettiin 15. päivä, ja seuraavina päivinä pidätettiin virantoimituksesta myös [[ministerivaltiosihteeri]] [[Vladimir Markov]] ja [[Suomen senaatti|senaatin]] talousosaston varapuheenjohtaja [[Mihail Mihailovits Borovitinov|Mihail Borotinov]]. Uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitettiin [[Mihail Aleksandrovitš Stahovitš|M.A.Stahovitš]], joka oli jo aikaisemmin puolustanut Suomen oikeuksia duumassa.
Vallankumous sai Suomessa aikaan eräänlaisen vapaudenhuuman, jossa tosiasiat usein unohtuivat.. Alettiin uskoa, että on syntynyt vapaa Venäjä, joka takaisi Suomellekin vapauden ja mahdollisesti jopa itsenäisyyden. [[Kullervo Manner]]in ja [[Oskari Tokoi]]n eduskunnassa 10. ja 20. [[huhtikuu]]ta pitämät puheet sisälsivät ajatuksen, että vapaa Venäjä ja vapaa Suomi tulevat jatkossa elämään kansojen veljesliitossa.
Väliaikaisessa hallituksessa nousi esiin kysymys yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, ja erityisesti siitä pitäisikö sen julistaa lakkautetuksi vain tilapäisesti vai lopullisesti. [[Pavel Miljukov]]in vaikuttamana päädyttiin antamaan [[maaliskuun manifesti]], jonka nojalla yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö julistettiin lopullisesti lakkautetuksi. Maaliskuun manifesti oli eräänlainen käännekohta: kysymys siitä, oliko väliaikainen hallitus perinyt Venäjän suuriruhtinaalle kuuluneen vallan nousi esiin. Venäläisen kannan mukaan valta oli suoraan siirtynyt väliaikaiselle hallitukselle, ja tämän voisi muuttaa vasta perustuslakia säätävä kokous. Suomalaisille kannoille oli taas yhtenäistä ajatus siitä, että kun rajaton valta oli Venäjällä lakannut, ei Venäjän yhteiskunnalle tullut siirtää suuriruhtinaalle kuulunutta valtaa.
==Viitteet==
| |||