Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

 

Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot (2007), s. 108.</ref>

Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset uskonpuhdistuksen jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua Birgitan ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.