Ruotsalainen'''Svensk vasemmistoVänster''' (Svensk''Ruotsalainen vänsterVasemmisto'') oli [[RKP|Svenska Folkpartiet i Finlandin]]:n (SFP) sisäinen ryhmittymä, joka syntyi puolueen sisälle itsenäistymisen yhteydessä valtiomuotokysymyksen johdosta. Svensk vänsterVänster tuli silloin nimeksi siivelle, sittemmin erilliselle puolueelle, joka kannatti tasavaltaista valtiomuotoa,RKPnSFP:n valtaenemmistön kannattaessa monarkiaa. Ryhmää on silti luonnehdittu lähinnä konservatiiviseksi.
Vuoden 1919 vaaleissa RuotsalainenSvensk VasemmistoVänster sai lävitse kaksi kansanedustajaa, professori Georg von Wendt'inWendtin Vaasan vaalipiiristä (eduskunnassa 1919-22) ja fil.tri Georg Schauman Uudenmaan vaalipiiristä (1919-30). Vuonna 1926 eduskuntaan nousi RKPnSFP:n kanssa tehdyn vaaliliiton varamiehenä toiseksi Ruotsalaisen Vasemmiston kansanedustajaksi Uudeltamaalta rehtori Maximilian Sergelius (eduskunnassa 1926-39 ja 1945-48), joka siis 1927 vaaleista alkaen onnistui lukuisia kertoja uusimaan paikkansa.
1920- ja -301930-luvuilla RuotsalainenSvensk VasemmistoVänster toimi käytännössä Ruotsalaisen KansanpuolueenSFP:n erilliseksi järjestäytyneenä siipenä, ei täysin itsenäisenä puolueena.
1930-luvulla monarkia-tasavalta-vastakkainasettelulla ei enää ollut merkitystä, Ruotsalainen Vasemmisto toisaalta aatteellisten erojen vähentyessä lähentyi RuotsalaisenSvenska KansanpuolueenFolkpartietin pääjoukkoja ja toisaalta etsi itselleen omaa profiilia. Siihen mennessä Svensk Vänsteriin oli ryhmittynyt uuttakin väkeä, alkuperäisten tasavaltalaisten lisäksi ja jopa korvikkeeksi.
1930- ja -40-luvuilla Svensk Vänster pyrki aika ajoin irrottautumaan Ruotsalaisesta KansanpuolueestaSFP:stä. Vuosien 1939 ja 1945 eduskuntavaaleihin Svensk vänster lähti itsenäisenä saaden 5 980 (0,46%) ja 8 192 (0,48%, 1 paikka) ääntä.
