EräänaEräänä aikamme suurimpana keskiajan asiantuntijana Le Goff lukeutuu vanhaan ranskalaiseen historiankirjoituksen perinteeseen, joka yhdistää tutkimuksissaan historian ja maantieteen. Esikuvinaan hänelle on ollut hänelle läheiset [[Fernand Braudel]] (1902-1985) ja [[Maurice Lombard]] (1904-1965). Historiantutkimuksen prosessissaan Jacques Le Goff on osannut yhdistää tuloksekkallatuloksekkaalla tavalla ajan ja paikan pohdintoihin myös inhimillisen näkökulman ja tämä juuri on Annalistisenannalistisen koulukunnan avainteemoja.
Tuotannossaan Le Goff on ollut merkittävän monipuolinen. Keskeinen osa siinä on ollut historianfilosofisilla teoksilla kuten [[Pierre NoranNora]]n kanssa yhteistyössä toimittamalla 3 osaisella ''Faire de l'histoire''-teoksella. Historian opetus on mm. [[Marc Bloch]]in tavoin ollut lähellä Le Goffin kiinnostusta ja pitkän uransa aikana hän on jatkuvasti uudistanut ja päivittänyt jo vuonna 1962 ensimmäisen kerran julkisemaansajulkaisemaansa historian oppikrjaa.
Vaikka Le Goff on ilmoittanut itsensäitse olevansa [[Agnostikko|agnostikoksiagnostikko]], niin on hän yhteistyössä René Rémondin ja Calaude Santinellin kanssa laatimassa Euroopan uskonnollisen elämän historiaa.
Le Goff on toiminut myös Annalistisenannalistisen koulukunnan lehden ''Annales d’histoire économique et sociale'' avustajana ja toimittajana. Hänen oppilaansa ovat uskollisesti kehitelleet Le Goffin ajatuksia ja ohjaneetohjanneet historiankirjoitusta vahvaan yhteistyöhön [[antropologia]]n kanssa. Eläkkeellä Le Goff on suunnannut huomionsa antropologiaan ja hän on itsekin korostanut juuri yhteistyötä antropologian, sen tukimuksen ja filosofian kanssa.
