Ero sivun ”Espoon keskus” versioiden välillä

'''Espoon keskus''' ({{k-sv|Esbo centrum}}) on [[Espoo]]n [[kaupunginosa]], joka sijaitsee likimain [[Espoo]]n maantieteellisessä keskuksessa. Espoon keskus on myös [[Vanha-Espoo]]n suuralueen, jonka (väkiluku 31vuonna 0922004 henkilöäoli vuonna 2004)31 092, aluekeskus. Espoon keskus on myös Espoon hallinnollinen keskus: sielläSiellä sijaitsevat kaupungintalo, [[Espoon kaupunginvaltuusto|valtuusto]] ja virastokeskus.

Espoon keskus sai nykyisen nimensä [[1970-luku|1970-luvulla]]. Aiemmin paikalla ollutta kirkonkylää kutsuttiin ''Espoon kyläksi'' ({{k-sv|Esbo by}}) tai ''Pappilankyläksi'' ({{k-sv|Prästgårdsby}}). Tämä pieni kylä koostui viidestä isommastasuurehkosta tilasta, jotka ovat antaneet nimensä alueen asuinalueille: ''Doms'' (Tuomarila), ''Jofs'' (Jouppi), ''Kirsti'' (Kirstinmäki), ''Dahl'' ja ''Suna''. Nykyinen keskusalue kuitenkin ulottuu myös kahden naapurikylän, Muuralan ({{k-sv|Morby}}) ja Suvelan ({{k-sv|Södrik}}) alueelle. [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella kutsuttiin usein myös koko aluetta ''Muuralaksi'', jota nimeä nykyään käytetään vain keskuksen luoteispuolella olevasta alueesta. Tosin nimi ''Muurala'' saatetaan ottaa uudestaan käyttöön Espoon keskuksen tilalle osana alueen maineenparantamistoimenpiteitä. Kylässä on ollut pysyvää asutusta ainakin 700–800 vuotta, luultavasti paljon pidempään. Alueella on tehty arkeologisia löytöjä jo tuhansia vuosia aiemmin olleesta asutuksesta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}

Alueen kaupallinen keskus on kauppakeskus Espoontori. Espoon keskuksessa toimivat [[Kuninkaantien lukio]] ja [[Omnia]]-ammattiopisto. Vuonna  [[2003]] Espoon keskukseen valmistui Kaivomestarin kiinteistö, joka on Suomen mittakaavassa harvinainen: yksityisin varoin toteutettu lukio-, uimahalli- ja liikuntahallikiinteistö. Suomen ensimmäinen [[IKEA|Ikea-tavaratalo]] sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä [[Espoon rautatieasema]]lta [[Bemböle]]n suuntaan.

Espoon keskuksessa sijaitsee [[Espoon tuomiokirkko]], jonka vanhimmat osat ovat [[1480-luku|1480-luvulta]]. Samalla paikalla on aiemmin sijainnut puinen kirkko. Espoon keskuksessa sijaitsee myös muun muassa [[Lagstadin kotiseututalo]]. Nykyisin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen avoimena pitämä talo oli valmistuessaan vuonna&bsp;[[1873]] Espoon ensimmäinen [[kansakoulu]] ja toimi sotien aikana muun muassa synnytyslaitoksena, kun naistenklinikka oli evakossa Espoossa.

[[Espoon VPK]]:n paloasema sijaitsi aiemmin Pappilanmäen juurella, paikalla, johon valmistui seurakuntatalo vuonna &nbsp;[[1995]].<ref>{{Verkkoviite | Tiedostomuoto = PDF | Osoite = http://www.espoo.fi/binary.asp?path=1;28;11866;16568;16646;38972;38976;38977;38986&field=FileAttachment | Nimeke = Espoon kaupunkipolut – Espoon keskus | Julkaisija = Espoon kaupunki | Selite = Sivu 7, Kohde 21 | Viitattu = 6.10.2008}}</ref> VPK:n nykyinen rakennus on Espoonjoen eteläpuolella, [[Kannusillanmäki|Kannusillanmäen]] juurella.

Vuosina &nbsp;[[2007]]&ndash;[[2009]] Espoon keskusta kehitetäänon kehitetty voimakkaasti muun muassa rakentamalla uusia asuntoja ja viheralueita sekä parantamalla palveluita. Kauppakeskus Espoontorin viereen valmistui marraskuussa &nbsp;[[2008]] uusi Kauppakeskus [[Entresse]], jonka ylimpään kerrokseen tulee uusi Keski-Espoon kirjasto. Uusi aluekirjasto tulee olemaan hieman Kirjasto Omenaa pienempi ja siten Espoon kolmanneksi suurin kirjasto.

Hieman myöhemmin valmistuu Kauppakeskus Espoontorin laajennusosa. Näiden rakennushankkeiden seurauksenajohdosta alueen kaupalliset palvelut tulevat lähivuosina lähes kolminkertaistumaan, ja kauppakeskusten yhteenlasketun pinta-alan määrä ylittääylittämään 34 &nbsp;000 &nbsp;neliömetriä.

Osana kehittämishanketta Espoon keskuksen rautatieaseman päällä olevat jalankulkusillat saavat uuden pinnoitteen ja virastokeskuksen rakennukset (muun muassa kaupungintalo) peruskorjataan ja niiden julkisivumateriaalit uusitaan. On myös mahdollista, että kaupungintalo puretaan.

Junaradan eteläpuolelle ns.niin sanotulle Suviniityn asuinalueelle on tulossa tornitalo maamerkiksi Espoon keskukselle.

Espoon rautatieasemalla pysähtyvät [[rantarata|rantaradalla]] kulkevat kaukojunat pendolinoja myöten. Lähijunista Espoon keskuksessa eivät pysähdy [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Karjaa]]llen välillä menevätkulkevat [[Y-juna]]t. Linja-autovuoroja on lukuisia, niin seudullisia kuin paikallisiakin. Yhteyksiä on joka ilmansuuntaan.

Turunväylän ja Munkkiniemen kautta Helsinkiin pääsee linjallakulkee linja&nbsp;213. Tämä linja ei liikennöi viikonloppuna. Vanhaa Turuntietä Leppävaaran kautta Mannerheimintielle ja rautatieasemalle liikennöi linjaliikennöidään linjaa&nbsp;270. Finnoontietä Länsiväylän kautta Helsinkiin kulkevat linjat &nbsp;154 ja 156. Tapiolaan pääsee linjoillakulkevat linjat&nbsp;18 (Mankkaan kautta) ja 19 (Puolarmetsän kautta).