Ero sivun ”Yoldiameri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa. Kolmas [[Salpausselät|Salpausselkä]] ja Sisä-Suomen [[reunamoreeni]]t syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
 
Yoldiameren syntyessä Baltian jääjärven pinta laski äkkiä noin 25 metriä. Atlanttiin yhdistävä salmi oli nykyisessä [[Närke]]n maakunnassa Ruotsin nykyisten suurten järvien seuduilla, Billingenin vuoren pohjoispuolella. Tätä kautta virtasi ensin makeaa vettä valtamereen ja myöhemmin suolaista vettä Yoldiamereen. Suolainen vesi ehti Suomen rannikolle vasta 300 vuotta salmien avautumisen jälkeen. [[Tanskan salmet]] olivat kuivia. Yoldiameren suolapitoisuus väheni Närken salmen kaventuessa ja madaltuessa maankohoamisen takia huomattavan nopeasti, sillä maa kohosi silloin paljon nopeammin kuin nyt. Yoldiameri oli suolainensiis merialussa vainmakeavetinen, alussakeskivaiheilla murtovettä ja loppuvaiheessa makeavetinen.
 
Etelä- ja Keski-Suomi olivat laajalti Yoldiameren alla, mutta laajoja maa-alueita nousi vauhdilla merestä, alkujaan saaristoina. Yoldiameren rannan korkeus nykyiseen verrattuna vaihteli merenpinnan yleisen tason (ajan) mukaan ja maankohoamisen (paikan) mukaan. Eteläisellä Itämerellä Yoldian ranta oli 55 metriä nykyistä alempana, [[Helsinki|Helsingissä]] 80 m ja [[Laukaa]]ssa 160 m.