Ero sivun ”Hugo Backmansson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p t
Mangouste (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hugo Elias Backmansson''' ({{k-ru|Хуго Бакманссон}}, [[17. huhtikuuta]] [[1860]] [[Paimio]] – [[19. marraskuuta]] [[1953]] [[Helsinki]]) on ainoa Suomessa syntynyt venäläisen taistelumaalarikoulutuksen ja kokemuksen saanut [[taiteilija]], joka toimi myös [[muotokuva]]maalarina. Backmansson tunnetaan varsinkin [[Orientalismi|orientalistisista]], Pohjois-Afrikassa tehdyistä maalauksistaan.
 
Hän opiskeli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Turussa 1870–1873 ja debytoi 1877.<ref>[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=99 Hugo Backmansson, taidekoulutus], Suomen taiteilijaseura, verkkomatrikkeli. Viitattu 10.1.2009. </ref> Hänet lähetettiin [[Haminan kadettikoulu]]un, josta hän valmistui vänrikiksi. Haminan jälkeen alkoi Backmanssonin ura Venäjän armeijassa. Hän aloitti opiskelun [[Pietarin taideakatemia]]ssa 1894 valmistuenja valmistui sieltä taistelumaalariksi 1899. <ref>[http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/backmansson/210.shtml Backmansson, Hugo], Turun taidemuseo. Viitattu 10.1.2009.</ref>
 
Backmansson asui Pietarissa lähes 30 vuotta palvellen tsaarin armeijassa milloin taistelumaalarina, milloin upseerina. Hän toimi upseerina myös Moskovassa (1891-92). <ref>[http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/backmansson/210.shtml Backmansson, Hugo], Turun taidemuseo. Viitattu 10.1.2009.</ref> Backmansson työskenteli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] 2. [[Mantšuria|mantshurialaisen]] armeijakunnan taistelumaalarina 1904-05, ja [[Ensimmäinen maailmansota| Ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Persia]]ssa [[Urmia]]ssa. <ref>[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taideopetus_muu_tyo.asp?id=99 Hugo Backmansson, muu työ$], Suomen taiteilijaseura, verkkomatrikkeli. Viitattu 10.1.2009.</ref> Juuri ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 keisari [[Nikolai II]] nimitti hänet Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi. <ref>[http://www.hagelstam.fi/2007/php/hakutulos.php?tekijat=1&kategoria=&lang=fi&huutokaupan_numero=K115&hakuehto=tekijan_nimi_tarkka&hakusana=Backmansson%2C+Hugo Backmansson, Hugo (1860-1953], Hagelstam huutokaupat. Viitattu 10.1.2009.</ref><ref name="300online">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.300online.ru/foreign/bakman.html | Nimeke = Хуго Карлович Бакманссон (1860 - 1953) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 300online.ru | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pietarin kaupunki | Viitattu = 10.1.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
 
BackmansssonBackmansson oli myös haluttu muotokuvamaalari. Hän palasi Suomeen lopullisesti Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiseen, 32 suomalaistaitelijansuomalaistaiteilijan yhteisnäyttelyyn Pietarissa hän osallistui maaliskuussa 1917.<ref name="300online" />
 
Muutettuaan Suomeen Backmansson vietti useita vuosia Pohjois-Afrikassa, pääasiassa Marokossa. Hän tutki etelän voimakasta valoa ja paikallisia ihmisiä, hän tarkkaili elämää [[Folkloristiikka|folkloristin]] silmin. Ensimmäistä kertaa hän matkusti 1800-luvun lopulla Tunisiaan, jossa maalasi joukon [[Akvarelli|akvarelleja]] ja tyyppikuvia [[Berberi|berbereihin]] kuuluvista [[Tuaregit|tuaregi]]-heimon miehistä. Tutustuminen sosiologi [[Edward Westermarck]]iin vaikutti siihen, että hän asui useita vuosia Tangerissa[[Tanger]]issa ja matkusteli muulikaravaanilla [[Fez]]iin maalaillenmaalaten kaupungien toreilla ja kaduilla. Hän näyttää olleen hurmioitunut eri kansallisuuksista ja kulttuurien moninaisuudesta. Myös [[Marrakesh]] ja [[Casablanca]] näkyvät hänen tuotannossaan. Hänen aiheitaan olivat ratsastavat [[beduiini]]t, jotka esittivät Pohjois-Afrikassa suosittua kiväärileikkiä.
 
Backmanssonin on päätelty olleen [[Värisokeus|värisokea]], sillä maalauksistaan tekemiinsä kopioihin hän on maalannut usein vihreät kohdat harmaalla.<ref>[http://www.saunalahti.fi/arnoldus/varinako.htm Arno Forsius, Värien näkeminen ja maalaustaide]. Viitattu 10.1.2009.</ref>