Wikipedia

Ero sivun ”Kiinalainen filosofia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Kiinalaisia filosofeja: kirjoitusasujen korjailua
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Käännöstä
Rivi 1:
[[ImageKuva:yin-yang-and-bagua-near-nanning.jpg|thumb|240px|[[Yin ja yang]] -symboli ja ''[[Ba gua]]'' kivettynä aukiolle [[Nanning]]in kaupungissa Kiinassa.]]
'''Kiinalaisella filosofialla''' eli [[kiina]]laisessa kulttuuripiirissä harjoitetulla [[filosofia]]lla on monituhatvuotinen historia. Sen katsotaan usein alkaneen ''[[Yijing]]istä'' (I ching, "Muutosten kirja", oikeammin "Muutosten klassikko"), muinaisesta [[ennustaminen|ennustamisen]] käsikirjasta, joka esitteli monet kiinalaisen filosofian perusajatukset. Sen iästä voidaan esittää vain arvioita – se on tunnettu kirjallisena ainakin 500-luvulla eaa.,<ref>Antony Flew & Stephen Priest [edd], ''A Dictionary of Philosophy''. Pan Macmillan, 2002. ISBN 0-330-48730-2.</ref> mutta se perustuu [[neoliittinen kausi|neoliittiseltä kaudelta]] kulkeutuneeseen suulliseen perimätietoon.▼
 
Länsimaisen filosofian tavoin kiinalainen filosofia käsittion käsittänyt monenlaisia osa-alueita ja siihen kuuluu useita eri suuntauksia. Monia merkittäviä filosofisia koulukuntia syntyi erityisesti [[Kevättä ja syksyä]] ja [[Taistelevat läänitysvaltiot]] -kausilla. Tämän vuoksi aikakaudesta käytetään nimitystä [[Sata koulukuntaa]]. Tuona aikana alkunsa saaneista koulukunnista merkittävimmät ovat [[kungfutselaisuus]], [[taolaisuus]], [[mohismi]] ja [[legalismi (kiinalainen filosofia)|legalismi]]. ▼
▲'''Kiinalaisella filosofialla''' eli [[kiina]]laisessa kulttuuripiirissä harjoitetulla [[filosofia]]lla on monituhatvuotinen historia. Sen katsotaan usein alkaneen [[Yijing]]istä (I ching, "Muutosten kirja", oikeammin "Muutosten klassikko"), muinaisesta ennustamisen käsikirjasta, joka esitteli monet kiinalaisen filosofian perusajatukset. Sen iästä voidaan esittää vain arvioita – se on tunnettu kirjallisena ainakin 500-luvulla eaa.,<ref>Antony Flew & Stephen Priest [edd], ''A Dictionary of Philosophy''. Pan Macmillan, 2002. ISBN 0-330-48730-2.</ref> mutta se perustuu [[neoliittinen kausi|neoliittiseltä kaudelta]] kulkeutuneeseen suulliseen perimätietoon.
Kungfutselaisuuden perustajan [[Kungfutse]]n ''[[Keskustelut]]'' ja taolaisuuden perustajan [[Laotse]]n ''[[Dao de jingDaodejing]]'' (Tao te ching) ilmestyivät noin vuonna 600 eaa., suunnilleen samoihin aikoihin kuin [[esisokraatikot]] vaikuttivat [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]]. Myöhemmin [[Tang-dynastia]]n aikana Intiasta levinneestä [[buddhalaisuusbuddhalainen filosofia|buddhalaisuudesta]] tuli myös merkittävä filosofinen ja uskonnollinen oppi Kiinassa.▼
 
Uudella ajalla kiinalainen filosofia on omaksunut aineksia myös [[länsimainen filosofia|länsimaisesta filosofiasta]]. [[Xinhai-vallankumous|Xinhai-vallankumouksen]]
▲Länsimaisen filosofian tavoin kiinalainen filosofia käsitti monenlaisia osa-alueita ja siihen kuuluu useita eri suuntauksia. Monia merkittäviä filosofisia koulukuntia syntyi erityisesti [[Kevättä ja syksyä]] ja [[Taistelevat läänitysvaltiot]] -kausilla. Tämän vuoksi aikakaudesta käytetään nimitystä [[Sata koulukuntaa]]. Tuona aikana alkunsa saaneista koulukunnista merkittävimmät ovat [[kungfutselaisuus]], [[taolaisuus]], [[mohismi]] ja [[legalismi (kiinalainen filosofia)|legalismi]].
aikana vuonna 1911 [[toukokuun neljännen päivän liike]] pyrki hylkäämään vanhat keisarilliset instituutiot ja käytännöt. Muun muassa [[Sun Yat-sen]] pyrki tuomaan [[demokratia]]a, [[republikanismi]]a ja [[teollistuminen|industrialismia]] Kiinaan. [[Mao Zedong]] lisäsi [[marxilainen filosofia|marxilaisuuden]]. Nykyinen Kiinan hallitus suosii ”[[sosialismi kiinalaisilla erityispiirteillä|sosialismia kiinalaisilla erityispiirteillä]]”. Vanhan kiinalaisen ajattelun vaikutus on kuitenkin juurtunut syvälle kiinalaiseen kulttuuriin.
▲Kungfutselaisuuden perustajan [[Kungfutse]]n ''[[Keskustelut]]'' ja taolaisuuden perustajan [[Laotse]]n ''[[Dao de jing]]'' (Tao te ching) ilmestyivät noin vuonna 600 eaa., suunnilleen samoihin aikoihin kuin [[esisokraatikot]] vaikuttivat [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]]. Myöhemmin [[Tang-dynastia]]n aikana Intiasta levinneestä [[buddhalaisuus|buddhalaisuudesta]] tuli myös merkittävä filosofinen ja uskonnollinen oppi Kiinassa.
 
Kiinalainen filosofia on levinnyt ympäri maailmaa muun muassa [[uuskungfutselaisuus|uuskungfutselaisuutena]] sekä erilaisten [[New Age]] -ajatusten (kuten [[perinteinen kiinalainen lääkintä]]) myötä.
<!--
[[Confucianism]] represents the collected teachings of the Chinese sage Confucius, who lived from 551 to 479 BCE. His philosophy focused in the fields of ethics and politics, emphasizing personal and governmental morality, correctness of social relationships, justice, traditionalism, and sincerity. Confucianism, along with [[Legalism (Chinese philosophy)|Legalism]], is responsible for creating the world’s first [[meritocracy]], which holds that one's status should be determined by ability instead of ancestry, wealth, or friendships. <ref name="Confucius" /> [[Confucianism]] was and continue to be a major influence in Chinese culture, the state of [[History of China|China]] and the surrounding areas of Southeast Asia.
 
Throughout history, Chinese philosophy has been molded to fit the prevailing schools of thought and circumstances in China. The Chinese schools of philosophy, except during the [[To burn the classics and to bury the scholars|Qin Dynasty]], can be both critical and yet relatively tolerant of one another. Even when one particular school of thought is officially adopted by the ruling bureaucracy, as in the [[Han Dynasty|Han Dynasty]], there may be no move to ban or censor other schools of thought. Despite and because of the debates and competition, they generally have cooperated and shared ideas, which they would usually incorporate with their own. For example, [[Neo-Confucianism]] was a revived version of old Confucian principles that appeared around the [[Song Dynasty]], with Buddhist, Taoist, and Legalist features in the religion.
 
During the Industrial and Modern Ages, Chinese philosophy had also began to integrate concepts of [[Western philosophy]], as steps toward modernization. By the time of the [[Xinhai Revolution]] in 1911, there were many calls, such as the [[May Fourth Movement]], to completely abolish the old imperial institutions and practices of China. There have been attempts to incorporate [[democracy]], [[republicanism]], and [[industrialism]] into Chinese philosophy, notably by [[Sun Yat-Sen]] (''Sūn yì xiān'', in one Mandarin form of the name) at the beginning of the 20th century. [[Mao Tse-Tung]] added [[Marxism]], [[Stalinism]], and other [[Communism|communist]] thought. The government of the [[People's Republic of China]] encourage [[Socialism with Chinese characteristics]]. Although, officially, it does not encourage some of the philosophical practices of [[Imperial China]], the influences of past are still deeply ingrained in the [[Chinese culture]]. As in [[Japan]], philosophy in China has become a melting pot of ideas. It accepts new concepts, while attempting also to accord old beliefs their due.
 
''Chinese philosophy'' has spread around the world in forms such as the ''[[New Confucianism]]'' and New Age ideas (see for example [[Chinese traditional medicine]]). Many in the academic community of the West remain skeptical, and only a few assimilate Chinese philosophy into their own research, whether scientific or philosophical. However, it still carries profound influence amongst the people of [[East Asia]], and even [[Southeast Asia]].
 
== Historia ==
 
Rivi 47 ⟶ 43:
-->
== Koulukuntia ==
 
Kiinalainen ajattelu on kautta historian sopeutettu Kiinassa vallinneisiin koulukuntiin ja oloihin. Kiinalaisen filosofian koulukunnat ovat olleet yleensä sekä kriittisiä että suvaitsevia toisiaan kohtaan. Vaikka joku koulukunta onkin usein ollut hallitsevan dynastian suosiossa, muita koulukuntia ei yleensä ole vainottu, lukuunottamatta [[Qin-dynastia]]n kautta (”[[Kirjojen polttaminen ja oppineiden hautaaminen]]”). Kiinalaisen filosofian koulukunnilla on ollut myös paljon vuorovaikutusta keskenään. Erimielisyyksistä huolimatta ne ovat jakaneet ajatuksia ja omaksuneet niitä osaksi omia oppejaan. Esimerkiksi [[uuskungfutselaisuus]] herätti vanhoja kungfutselaisia ajatuksia uudelleen henkiin ja yhdisteli niihin aineksia buddhalaisesta, taolaisesta ja legalistisesta ajattelusta.
 
=== Kungfutselaisuus ===
 
[[Kuva:Confucius Statue at the Confucius Temple.jpg|thumb|right|180px|[[Kungfutse]]]]
 
{{Pääartikkeli|[[Kungfutselaisuus]]}}
 
Kungfutselaisuus on filosofinen koulukunta, joka on kehittynyt [[Kungfutse]]n (孔子, 551&ndash;479 eaa.) opetusten pohjalle. Hänen opetuksensa on koottu ''[[Keskustelut|Kungfutsen keskusteluiksi]]''. Kungfutselaisuus on moraalisten, yhteiskunnallisten, poliittisten ja uskonnollisten ajatusten järjestelmä, jolla on ollut valtava vaikutus kiinalaiseen historiaan, ajatteluun ja kulttuuriin aina nykyaikaan saakka. Länsimaisille se on näyttäytynyt ikään kuin Kiinan keisarikunnan "valtionuskontona". Sen vaikutus on ulottunut myös Koreaan ja Japaniin.
 
Keskeisiin kungfutselaisiin käsitteisiin kuuluvat ''rén'' (humaanisuus), ''zhèngmíng'' ("nimien oikaisu", eli esim. hallitsijan aikomusten ja kansalaisten kokemusten on oltava yhtäpitäviä, muuten hallitsija hallitsee epäoikeudenmukaisesti ja voidaan syrjäyttää), ''zhōng'' (lojaalisuus), ''xiào'' (rakkaus vanhempia kohtaan), ja ''lǐ'' (rituaali). Kungfutse opetti sekä positiivista että negatiivista versiota [[kultainen sääntö|kultaisesta säännöstä]]. [[Yin-yang|Yin ja yang]] edustavat kahta vastakkaista voimaa, jotka ovat pysyvässä konfliktissa toistensa kanssa, mikä johtaa jatkuvaan ristiriitaan ja muutokseen.
 
<!--
Confucius taught both positive and negative versions of the [[Ethic of reciprocity|Golden Rule]]. The concepts [[Yin and Yang]] represent two opposing forces that are permanently in conflict with each other, leading to perpetual contradiction and change. The Confucian idea of "Rid of the two ends, take the middle" is a Chinese equivalent of [[Hegel]]'s idea of "thesis, antithesis, and synthesis", which is a way of reconciling opposites, arriving at some middle ground combining the best of both.
-->
==== Uuskungfutselaisuus ====
 
{{Pääartikkeli|[[Uuskungfutselaisuus]]}}
 
Vaikka kungfutselaisuus menettikin suosiota taolaisuudelle ja buddhalaisuudelle, uuskungfutselaisuus yhdisti kiinalaisen ajattelun eri osia [[metafysiikka|metafyysiseksi]] filosofiaksi. Sen käsitteisiin kuuluvat ''[[li (kungfutselaisuus)|li]]'' ([[prinsiippi]], ikään kuin [[Platon]]in [[ideaoppi|ideat]]), ''[[qi]]'' (vitaalinen tai materiaalinen voima), ''[[taiji]]'' (Suuri Ultimaatti), ja ''xin'' (mieli).
 
=== Taolaisuus ===
Rivi 91 ⟶ 86:
 
[[Kuva:Chang Sheng-wen 001.jpg|thumb|right|230px|''Sakyamunin [[Buddha]]'', Zhang Shengwen, [[1173]]–[[1176]], [[Song-dynastia]].]]
 
{{Pääartikkeli|[[Buddhalainen filosofia]]}}
 
Rivi 109 ⟶ 103:
 
Loogikot eli Nimien koulukunta keskittyi logiikkaan, paradokseihin, nimiin ja aktuaalisuuteen. Loogikko [[Hui Shi]] oli [[Zhuangzi]]n haastaja, ja argumentoi taolaisuutta vastaan hyväntahtoiseen ja humoristiseen tyyliin. Toinen loogikko, [[Gongsun Long]], esitti kuuluisan [[valkoinen hevonen ei ole hevonen]] -dialogin tai -paradoksin. Koulukunta ei menestynyt, koska kiinalaiset eivät pitäneet [[sofistiikka]]a ja [[dialektiikka]]a käytännöllisenä.
 
== Kiinalaisen filosofian käsitteitä ==▼
 
Vaikka kiinalaisen filosofian koulukunnat poikkeavat toisistaan merkittävästi, ne jakavat kuitenkin osin yhteisen sanaston ja huolenaiheet. Kiinalaisessa filosofiassa usein tavattavia termejä ovat:
 
* ''[[Tao]]'' (tie, opit)
* ''[[De (kiinalainen filosofia)|De]]'' (hyve, voima)
* ''[[Li (kungfutselaisuus)|Li]]'' (prinsiippi)
* ''[[Qi]]'' (elämänenergia, voima)
* ''[[Taiji]]'' (suuri ultimaatti) muodostaa ykseyden, josta kaksi vastakkaista mutta toisiaan täydentävää käsitettä, [[yin-yang|yin ja yang]], saavat alkunsa.
 
Kiinalaisen filosofian suuriin kiistoihin ovat kuuluneet:
* [[Aine]]en ja prinsiippien välinen suhde
* [[Ihmisluonto]]
* Menetelmä [[totuus|totuuden]] löytämiseksi
 
Kiinalaisen filosofian koulukuntia yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa:
* [[Tietoteoria|Tietoteoreettinen]] optimismi: Usko siihen, että suuriin kysymyksiin voidaan löytää vastaus, vaikka vastausta ei vielä tunnetakaan.
* Taipumus nähdä [[ihminen]] ja [[luonto]] yhteenkuuluviksi.
* Taipumus välttää henkilöityjä [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] voimia. Kysymykset [[Jumalan olemassaolo]]sta tai luonteesta, jotka ovat olleet keskeisiä länsimaisen filosofian historiassa, eivät ole olleet tärkeitä kiinalaisille filosofeille.
* Keskittyminen etiikkaan ja/tai poliittiseen filosofiaan: Usko siihen, että filosofian tarkoituksena on ensisijassa palvella eettisenä ja käytännöllisenä ohjeena. Monet oppineet pyrkivät suostuttelemaan hallitsijan käyttäytymään puolustamallaan tavalla.
 
== Kiinalaisia filosofeja ==
Rivi 123 ⟶ 138:
* [[Han Fei]], legalismin teoreetikko
* [[Linji]], suuri chan-buddhalainen ajattelija ja opettaja
* [[Sun Yat-sen]]
 
<!--
▲== Kiinalaisen filosofian käsitteitä ==
 
Although the individual philosophical schools differ considerably, they nevertheless share a common vocabulary and set of concerns.
 
Among the terms commonly found in Chinese philosophy are:
 
*[[Tao]] (the Way, or one's doctrine)
*[[De (Chinese)|De]] (virtue, power)
*[[Li (Confucian)|Li]] (principle)
*[[Qi]] (vital energy or material force)
*The ''[[Taiji]]'' (''Great Heavenly Axis'') forms a unity, from which two antagonistic concepts, ''[[Yin]]'' and ''[[Yang]]'' originate. The word ''Yin'' originally referred to a hillside facing away from the sun. Philosophically, it stands the gloomy, passive, female concept, whereas ''Yang'' (the hillside facing the sun) stands for the bright, active, male concept. Both concepts, though antagonistic, are also complementary and the present domination of one implies the future rise of the other, as moon's phases (this is one of the meanings of the well-known Yin-Yang figures).
 
Among the great controversies of Chinese philosophies are:
* The relation between matter and principle
* The method of discovering truth
* Human nature
 
Among the commonalties of Chinese philosophies are:
* Epistemological optimism. The belief that the big questions can be answered even if the answers are not currently known.
* The tendency not to view man as separate from nature.
* The tendency not to invoke a unified and personified supernatural power. Questions about the nature and existence of [[God]] which have profoundly influenced Western philosophy have not been important in Chinese philosophies.
* The belief that the purpose of philosophy is primarily to serve as an ethical and practical guide.
* The political focus: most scholars of the Hundred Schools were trying to convince the ruler to behave in the way they defended.
 
== Kiinalaisen ja länsimaisen filosofian vertailua ==
 
The focuses of [[Western philosophy|Western]] and Chinese philosophy are radically different, thus they have a considerable effect on mentalities of both societies. Western philosophy emphasizes [[ambition]], [[individualism]], [[rationality]], [[Power (sociology)|power]], and [[liberty]], while Chinese philosophy emphasizes [[benevolence]], [[harmony]], [[wisdom]], [[family]], and honoring one's ancestors. Chinese philosophy primarily focuses more internally, while Western philosophy focus is more external.
 
In many ways, the [[Western philosophy|Western]] and Chinese philosophies are the antithesis of each other. For example, [[Platonic realism|Platonism]] stressed on the [[rule of law]], and [[Confucianism]] preached a society ruled of [[ethics]]. While [[Age of Enlightenment|Enlightenment Thinking]] calls for liberty and democracy, [[Legalism (Chinese philosophy)|Legalism]] demands unquestioned loyalty to imperial authority. While competition is essential in the ideology of [[Capitalism]], cooperation is seen as the key for harmony in the philosophy of the East. Western philosophers primarily value reason and rationality, while the Far Eastern philosophers generally emphasize meditation and wisdom. This is not to say Chinese philosophy is irrational, nor to say that Western philosophy is unwise.
 
Despite their many differences, it would be far from the truth that [[Western philosophy|Western]] and Chinese philosophy completely thought differently. The two philosophies explored deep into the realms of inquiry and covered similar grounds. Thus, naturally, they would have an ample number of schools that had thought similarly. For example, there were philosophers in China, such as the [[Logicians]], that made scientific rationality their chief focus, while there were philosophers in the West, such as [[Marcus Aurelius]], that saw meditation as the path to knowledge. It is just the mainstream philosophical schools that make Western and Chinese philosophy different.
-->
 
== Viitteet ==
 
{{Viitteet}}
<references/>
 
== Katso myös ==
 
* [[Itämainen filosofia]]▼
* [[Yijing]]
▲* [[Itämainen filosofia]]
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 175 ⟶ 157:
* {{SEP | Id=comparphil-chiwes | Nimeke=Comparative Philosophy: Chinese and Western | Tekijä=Wong, David}}
 
{{Käännös|:en:Chinese philosophy}}
[[Luokka:Kiinalainen filosofia|*]]▼
 
▲[[Luokka:Kiinalainen filosofia|* ]]
 
[[cs:Čínská filosofie]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_filosofia”