Ero sivun ”Pyhä Ranskan Isabel” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Pyhä Ranskan Isabel''' (maaliskuu 1225 - [[23. helmikuuta]] [[1270]]) oli Ranskan kuninkaan [[Ludvig VIII (Ranska)|Ludvig VIII Leijonan]] ja hänen puolisonsa [[Blanka (Kastilia)|Kastilian Blankan tytär. Hän oli [[Ludvig IX Pyhä]]n ja [[Alphonse (Toulouse)|Poitoun ja Toulouse Alphonse]]n nuorempi sisar. Hän oli myös vanhempi sisar [[Kaarle I (Anjou ja Sisilia)|Sisilian kuninkaalle Kaarlelle]]. Hän perusti Longchampin luostarin lähelle silloista [[Pariisi]]a.
Jo lapsena ja nuorena eläesään Ranskan hovissa, Isablle oli syvästi uskonnollinen. Antamallaan bullalla [[26. toukokuuta]] [[1254]] paavi [[Innosent IV]] salli hänen saada sitää fransiskaanimunkkeja omina erityisinä rippi-isinään. Hän oli syvällisemmin kiintynyt fransikaanien veljeskuntaan kuin esim. veljensä, joka myös tunsi suurta myötätuntoa tuota uskonnollista liikettä kohtaan. Isabel ei ainoastaanrikkonut annettua kihlauslupaustaan vaan hän kieltäytyi myös Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarin Fredrik II:n pojan Saksan Konrad IV:n kanssa solmittavasta avioliitosta. Näin hän sai oman tahtonsa muidenkin hyväksymäksi, myäs paavi Innosent IV:n, joka kaikesta huolimatta jatkuvasti yritti vaikuttaa Isabelaan ja saada tämän lupautumaan pysyvästi neitsyeeksi ja siirtymään luostariin.
Koska Isabel halusi perustaa luostarin Pyhän Klaran köyhiensisarten sääntökunnan jäsenille, alkoi hänen veljensä Ludvig IX Pyhä etsimään tarkoitukseen sopivaa aluetta vuonna 1255. Sellainen löytyikin läheltä Pariisia ja Seine-jokea, Rouvary-Catillon-metsästä. Luostarin peruskivi laskettiin [[10. kesäkuuta]] [[1256]]. Luostarin rakennukset olivat todennäköisesti valmiit vuoden 1229 alkupuolella, koska paavi [[Aleksanteri IV]] antoi hyväksyntänsä [[2. helmikuuta]] [[1259]] uusille luostarisäännöille, jotka Isabel oli yhdessä fransiskaani isä ''Mansuetysin'' kanssa laatinut Pyhän Klaaran sääntökunnan sääntöjen perustalle. Nämä säännöt laadittiin koskemaan ainoastaan tätä luostaria, jotka kutsuttiin minellä ''Monasterium humilitatis beatae Mariae Virginis'' (Siunatun Neitsyt Marian noyryyden luostari). Luostarin paastosäännöstä ei ollut aivan yhtä tiukka ja ankara kuin Pyhän Klaaran sääntökunnan luostareiden yleisissä säännöissä. Lisäksi sisarilel sallitiin omistusoikeus ja he olivat fransiskaanisen järjestelmän osa. Luostarin ensimmäinen sisar tuli [[Reims]]in Köyhien Klaarasisarten luostarista.
| |||