Ero sivun ”Atman” versioiden välillä

Atman [[reinkarnaatio|syntyy uudelleen]] ja uudelleen, kunnes inhimillinen tietoisuus on oivaltanut tiedon omasta perimmäisestä olemuksestaan ja elämän merkityksestä. Koska atman on yksilöllisen persoonallisen mielen ja siis inhimillisen muistin tuolla puolen, ei ihmisolennolla pääsääntöisesti ole välittömästi tiedostettua tietoa atmaninsa eli todellisen itsensä edellisistä elämistä. ▼

Joidenkin jälleensyntymisteorioiden ja pitkälle edenneiden joogien mukaan voi joogaharjoituksilla kuitenkin saada tietoa atmanin edellisistä elämistä. Tieto edellisistä elämistä olisi tallentunut jonkinlaiseen muistiin tai ominaisuuskimppuun (ks. tarkemmin esimerkiksi [[Leo Näreäho]]<ref name="Rebirth and Personal Identity. A Philosophical Study on Indian Themes">{{kirjaviite|Tekijä= Näreaho, Leo|Nimeke= Rebirth and Personal Identity. A Philosophical Study on Indian Themes|Vuosi= 2002|Julkaisija= Luther-Agricola-Society|Tunniste= ISBN 951-9047-62-X}}</ref>). ▼

[[Vedanta (hindulaisuus)|Vedanta-]]filosofian erään merkittävän [[monismi|monistisen]] tulkintakoulukunnan (Adi Sankaran [[advaita vedanta]]n) mukaan elämän päämäärä ja merkitys on itseoivallus. Se tarkoittaa sitä, että ihmisessä elävä itsestään tietoinen tietoisuus ymmärtää ja kokee olevansa atman. Tämä tietoisuus myös ymmärtää ja kokee että tämä atman on sama asia kuin brahman. Kun tällainen ymmärrys syvenee, on kyseessä jonkinasteinen [[itseoivallus]]. ▼

[[Vedanta (hindulaisuus)|Vedantan]] neljä päälausetta kuvaavat itseoivalluksen tilaa. Nämä neljä lausetta ovat: 1) aham brahmasmi (suom. minä olen brahman), 2) ayam atma brahman (suom. tämä atman on brahman), 3) tat tvam asi (suom. se sinä olet) ja 4) sarvam khalv idam brahman (suom. kaikki tämä mitä on, on brahman). Näitä neljää ydinlausetta on selitetty monin eri tavoin, josta johtuen on olemassa monia vedantan tulkintakoulukuntia. ▼

Merkittävimpiä vedantan tulkintakoulukuntia ovat [[advaita vedanta]], [[dvaita vedanta]], [[suddhadvaita vedanta|suddhádvaita vedanta]] ja [[bhedabheda|bhedábheda]]. Käsityksessään Jumalasta vedantan tulkinnat jakautuvat karkeasti ottaen [[Monoteismi|monoteistisiin]], [[Teismi|teistisiin]], [[Panteismi|panteistisiin]] ja [[Pan-enteismi|pan-enteistisiin]]. ▼

Elämän päämäärä on itseoivallus ja jälleensyntymien kierrosta vapautuminen eli [[mokša]]. Tämä onnistuu parhaiten ihmisen elämänmuodossa, koska ihmisellä on kyky tiedostaa ja erityisesti kyky tiedostaa oma tiedostamisensa. ▼

Itseoivallus ja jälleensyntymien kierrosta vapautuminen tapahtuvat eri filosofisten koulukuntien ja rituaaliperinteiden (esimerkiksi [[Vaishnavismi (hindulaisuus)|Vaishnavismi]], [[Saivismi (hindulaisuus)|Saivismi]] ja [[Shaktismi (hindulaisuus)|Shaktismi]]) mukaan hieman eri tavoin. Jotkut painottavat tietoa [[Jñána (hindulaisuus)|jñána]] ja toiset Jumalalle antautumista [[Bhakti (hindulaisuus)|bhakti]]. Kolmannet painottavat ihmiselle ja hänen sosiaalisille rooleilleen ominaisten tekojen ja velvollisuuksien tekemistä. Näitä tekoja ja velvollisuuksia kutsutaan [[Dharma]]ksi. Dharman noudattaminen on Intian suurten ihmisjoukkojen parissa ehkä käytetyin menetelmä ja elämäntapa. ▼

[[Mokša (hindulaisuus)|Mokšassa]] ihmisessä elävä sielu eli atman ja [[maailmansielu]] [[Brahman]] sulautuvat yhteen. Vedantan neljä päälausetta kuvaavat tätä sulautumista. Tarkemmin katsottuna kyse ei kuitenkaan ole sulautumisesta, koska atman ja brahman ovat jo aina yksi ja sama. Kyse on ymmärryksen muuttumisesta. Ymmärrys muuttuu niin, että tietoisuus käsittää atmanin olevan sama asia kuin brahman. Tietoisuus ymmärtää myös sen, että [[Jiva|jîva]] eli yksilöllinen ihmispersoona on vain eräs atmanin eli brahmanin ilmenemismuoto. ▼

Ajatus, että atman ja brahman ovat sama asia, on kuitenkin johtanut moniin teoreettisen tason ongelmiin. Joissain Intian klassisissa filosofisissa koulukunnissa, erityisesti [[sankhya]]ssa ja [[jooga]]ssa, sekä vedantan teistisissa tulkinnoissa on esitetty ajatuksia, että kenties atman ei olisikaan yksi vaan se olisi moninainen. ▼

Toisaalta esimerkiksi [[Gaudiya vaishnavismi (hindulaisuus)|Gaudiya vaishnavismin]] [[Acintya bhedabheda tattva (hindulaisuus)|acintya bhedábheda tattva]] -filosofiassa esitetään, että Jumaluuden Persoonallisuus on samaan aikaan käsittämättömällä tavalla yksi ja moni. Absoluuttisella tasolla Jumala olisi Yksi, mutta henkisellä tasolla olisi olemassa moninaisuutta, jolloin siis atmaneja olisi niin monia kuin on eläviä olentojakin. Tässä yhteydessä elävä olento tarkoittaa jokaista elävää olentoa, kuten esimerkiksi muurahaista, puuta, bakteeria, maneettia ja ihmistä, mutta myös muualla kuin maapallolla eläviä olentoja. Länsimaissa Gaudiya vaishnavismia edustaa [[Krishna-liike]].▼

==Lähteet==▼