Ero sivun ”Juhana II Kasimir” versioiden välillä

'''Juhana II Kasimir''' ({{k-pl|Jan II Kazimierz}}, {{k-de|Johann Kasimir}}, [[22. maaliskuuta]] 1609–6[[1609]] – [[6. joulukuuta]] [[1672]]) oli [[Puola-Liettua]]n kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/304731/John-II-Casimir-Vasa | Nimeke = John II Casimir Vasa | Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Viitattu = 7.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>, Opolen[[Opole]]n herttua.

Juhana II:n vanhemmat olivat [[Sigismund III Vasa]] ja Konstanze Renate von Habsburg<ref name="eb" />, Itävallan arkkiherttuatar. Hänen isänsä Sigismund, [[Kustaa Vaasa]]n pojanpoika, oli 1592 perinyt Ruotsin, mutta hänen setänsä [[Kaarle IX]] syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia Vaasa-suvun vaatiessa Ruotsin kruunua.

Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana veljeään [[Vladislav IV Waza]]a<ref name="eb" />, jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai [[szlachta]]-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista, eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.

Władysław IV pyrki parantamaan veljensä vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin [[Kristiina]]lle ja sitten italialaiselle prinsessalle ilman tulosta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti diplomaattiseen tehtävään Wieniin, jonka hylkäsi ja liittyi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|keisarikunnan]] armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]]<ref name="eb" />. Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.

Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen veljensä esti. Vastineeksi veli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Loukkaantuneena tästä Juhana Kasimir lähti 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi, mistä hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua<ref name="eb" />. Vapauduttuaan hän luopui sotilaselämästä ja ryhtyi [[jesuiitta]]noviisiksi<ref name="eb" />. Tätä kesti kuitenkin vain vuoden verran<ref name="eb" />.

Vuonna 1648 Juhana Kasimir seurasi veljeään valtaistuimelle. Viimeisen Vaasa-suvun kuninkaan valtakautta hallitsi Venäjän–Puolan sota (1654–1667), mitä seurasi Ruotsin hyökkäys ({{k-pl|Potop}}). Sodan aikana ruotsalaiset valtasivat lähes koko maan, mutta eivät kyenneet pitämään valloituksiaan ja joutuivat vetäymään tuhottuaan sen. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille [[Liivinmaa]]n ja [[Riika|Riian]]<ref name="eb" />.

Juhana Kasimir nai veljensä lesken, Ludwika Maria Gonzagan<ref name="eb" />. Ludwika Maria kuoli 1667, eikä yksikään Juhanan lapsista jäänyt eloon. Syyskuussa 1668 Juhana luopui kruunusta ja lähti Ranskaan, jossa liittyi jesuiittoihin ja pääsi Neversin luostarin apotiksi. Hän kuoli 1672<ref name="eb" />.