1930-luvulla Ranskan panssarijoukot tarvitsivat uusia panssarivaunuja. Yksi ehdotuksista oli nimeltä SOMUA (''Société d’Outillage Mécanique et d’Usinage d’Artillerie''). Vaunussa oli 47 millimetrin tykki joka oli tehokas [[tykki]], 7,5 mm [[konekivääri]] ja 20-55 mm [[panssari|panssarointi]]. Lisäksi vaunussa oli radio ja kolmen hengen miehistö. Torni oli sama kuin [[Renault Char B1]]:ssä. ValmistusVaunun valmistus alkoi ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] mutta valmistusongelmientuotanto-ongelmien johdosta vain 400 vaunua oli valmistettuvalmiina ennen [[saksaNatsi-Saksa|saksalaisten]]laisten hyökkäystä, ja joistanäistäkin vain 250 ehti rintamakäyttöön.
==Taistelussa==
Vaunu oli tehokas, hyvin panssaroitu ja liikkuvuudeltaan hyvä. jaSe oli liittoutuneiden paras panssarivaunu vuonna [[1940]] mutta sen suunnittelussa oli puutteita. Alustaa suojaava panssarilevy oli pultattu ja jos panssariammus osui siihen, tämälevy halkesi ikävin seurauksin. Lisäksi johtajan piti vaunun johtamisen lisäksi toimia lataajana, huolehtia radiosta ja johtaahuolehtia vaunuaradiosta. Tämä oli liikaa yhdelle henkilölleihmiselle ja taktiikka ei toiminut taistelussa. [[Taistelu Ranskasta|Saksan miehitettyä Ranskan]] saksalaiset ottivat haltuunsa jäljelle jääneet vaunut ja ne saivat nimen ''Panzerkampfwagen 35-S 739 (f)''. MuutamaMuutamia annettiin [[italia]]laisille muttaja [[Suomi|Suomessa]] toiminut saksalainen [[Panzer-Abteilung 211|211. panssaripataljoona]] oli myös varustettu osittain näillä vaunuilla. Paljon monivaunuja oli vieläedelleen Ranskassa kun [[Liittoutuneet]] [[Normandian maihinnousu|nousivat maihin Normandiassa]], missä saksalaiset käyttivät niitä Liittoutuneita vastaan. Vaunut, jotka Liittoutuneet saivat sotasaaliiksi annettiin [[Vapaa Ranska|vapaan Ranskan joukoille]].
