Wikipedia

Ero sivun ”Ihminen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
26 346 muokkausta
Ak: Sivu tyhjennettiin
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Ihminen
| status = {{Elinvoimainen}}
| status_ref =
| kuva = Human.svg
| leveys = 250
| kuvateksti =[[Pioneer 10|Pioneer 10:n]] mukana lähetetty piirros ihmisestä.
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| alajakso =[[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| lahko = [[Kädelliset]] ''Primates''
| heimo = [[Ihmisapinat]] ''Hominidae''
| suku = [[Ihmiset]] ''Homo''
| laji = ''sapiens''
| alalaji = ''sapiens''
| kolmiosainen = Homo sapiens sapiens
| kolmiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], [[1758]]
| wikispecies = Homo sapiens
| commonscat = Homo sapiens
}}
 
'''Ihminen''' (''Homo sapiens sapiens'') on [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]] heimoon kuuluva eläinlaji. Ihminen on nykyisin elävistä [[Kädelliset|kädellisistä]] laajimmalle levinnyt, älykkäin ja runsaslukuisin laji. Ihmisellä on kaikkiin muihin eläimiin verrattuna pitkälle kehittyneet [[aivot]], jotka pystyvät [[abstrakti]]in ajatteluun, [[kieli|kieleen]] ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon ja esineiden käsittelyyn kykenevien [[Yläraaja|yläraajojen]] kanssa mahdollistanut ihmiselle kyvyn käyttää [[työkalu]]ja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji.
 
Ihmiset ovat muiden kädellisten tapaan luonnostaan [[yhteisö]]llisiä, mutta ihmiset ovat erityisen hyviä käyttämään [[viestintä]]ä ja kieltä [[itseilmaisu]]un ja ideoiden välittämiseen. Ihmiset muodostavat monimutkaisia yhteistyötä tekeviä ja kilpailevia sosiaalisia ryhmiä, aina [[Kansakunta|kansakunnista]] [[perhe]]isiin asti. Ihmisyhteisön perustan muodostavat kielen kautta välittyvät [[rituaali]]t, [[traditio]]t, [[arvo]]t ja [[laki|lait]]. Ihmisellä on myös [[taide|taiteen]], [[kirjallisuus|kirjallisuuden]] ja [[musiikki|musiikin]] tapaisia [[kulttuuri]]-[[innovaatio]]ita. Ihmiset tekevät ainoana lajina [[Tuli|tulen]], kypsentävät ruoan, [[Pukeutuminen|pukeutuvat]] ja käyttävät lukuisia [[teknologia|teknologioita]].
 
== Ihmistä tutkivat tieteet ==
 
Biologia tutkii elämää ja siksi myös ihmistä, mutta silti se ei ota huomioon kaikkia ihmisen ominaisuuksia. Eri tieteenalat tutkivat ihmistä ja ihmisen toimintaa eri tavalla. Niitä ovat esimerkiksi:
 
*[[Antropologia]]
*[[Lääketiede]]
*[[Psykologia]]
*[[Sosiologia]]
*[[Historia]]
 
==Ihmisen biologia==
 
Ihminen on monisoluinen [[aitotumaiset|aitotumallinen]] eliö, joka koostuu noin 100 biljoonasta [[solu]]sta ja noin 70-prosenttisesti vedestä. Ihmisyksilön kehitys alkaa, kun [[siittiö]] [[hedelmöitys|hedelmöittää]] munasolun. Sen jakautuessa muodostuu [[alkio]], joka muuttuu [[sikiö]]ksi kahdeksannella viikolla hedelmöityksestä. Täysikasvuisuuden ihminen saavuttaa [[murrosikä|murrosiän]] päättyessä. Merkittäviä orgaanisia järjestelmiä ihmisessä ovat [[luuranko]], [[hermot|hermoverkosto]], [[verenkierto]], [[Ihmisen lihaksisto|lihaksisto]] ja [[hengitys]]järjestelmä. Sukupuolia ihmisellä on kaksi, [[mies]] ja [[nainen]].
 
===Anatomia ja fysiologia===
{{pääartikkeli|[[Ihmisen anatomia]]}}
[[Kuva:Skeleton diagram.svg|thumb|Ihmisen luuranko.]]
Ihmisvartalojen tyyppejä on useita, ja niiden koko ja ominaisuudet määräytyvät pääasiassa geeniperimän mukaan, tosin vartaloon voivat vaikuttaa myös ympäristötekijät, kuten [[ruokavalio]] ja liikunta. Aikuisen ihmisen pituus vaihtelee keskimäärin 150 cm:n ja 200 cm:n välillä. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienempiä. Keskipituuksissa on myös alueellista eroavaisuutta.
 
Ihmiset ovat omaksuneet pystyasentoisen liikkumistavan ja pystyvät näin täysin kaksiraajaiseen liikkumiseen. Siten yläraajat vapautuvat käsittelemään muita esineitä. Koska fysiologia ei ole vielä täysin kehittynyt pystyasentoiseen liikkumiseen, ihmisten liikkumismuoto tuottaa heille vaikeuksia erityisesti myöhemmässä iässä, ja vammojen sattuessa kriittisiin kohtiin voi liikkumiskyky kadota hetkellisesti täysin.
 
Ihmisellä ruumiin karvoitus on vähentynyt huomattavasti. Osaltaan joillain yksilöillä karvoituksen vähentyminen on enemmän näennäistä kuin todellista. Heillä karvoja on yhtä tiheässä kuin muillakin ihmisapinoilla, mutta ne ovat lyhyempiä ja huomaamattomampia, koska ne ovat vähäpigmenttisempiä. Joidenkin alueiden ihmisillä karvoitus on vähentynyt huomattavasti voimakkaammin toisten alueiden ihmisiin verrattuna. Karvoituksen puutetta on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla. Karvattomuutta on pidetty etenkin metsästyksen aikana tarvittavana jäähdytysjärjestelmänä ja myös ulkoloisten määrää vähentävänä. Myös seksuaalivalinnalla ja muilla sosiaalisilla suhteilla lienee osuutensa karvattomuuteen.<ref>Eläinten maailma, osa1, s. 436</ref>
 
Toisaalta muun ihon vähäisen karvapeitteen vastapainoksi useimmilla ihmisillä on päälaellaan karvat - [[hiukset]] - jotka kasvavat peräti pidemmiksi kuin minkään muun eläinlajin karvat. Tosin joillakin tietyn perimän omaavilla ihmisillä hiukset jäävät lyhyeksi ja hyvin kiharaiseksi, lisäksi monet miehet vanhimmiten [[kalju]]untuvat. Ihmisen päälaen karvoituksen huikea pituus on ollut arvoitus tieteilijöille. On arveltu, että pitkät hiukset olisivat olleet varhaisina aikoina tärkeitä seksuaalisen valinnan kannalta, vaikka myöhemmin monien alueiden kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, ettei hiusten vapaata kasvua pidetä jommallakummalla tai molemmilla sukupuolilla toivottavana.
 
Ihmisten ihon ja tukan väri johtuu kudosten väriaineesta eli [[pigmentti|pigmentistä]], johon ihmisillä ja muilla eläimillä vaikuttaa [[melaniini]]. [[Ihmisen ihonväri|Ihonväri]] vaihtelee tummanruskeasta vaaleanpunaiseen. Ihonväri on kehittynyt suojaamaan Auringon haitalliselta [[Ultraviolettisäteily|UV-säteilyltä]] ja [[foolihappo|foolihapon]] hajoamiselta, mutta sallimaan [[D-vitamiini]]n muodostumisen iholla auringonvalon vaikutuksesta. [[Tukka|Tukan]] väri voi olla vaalea, tumma, ruskea, punainen tai niiden sekoitus. Ihmisten iholla on myös ominaisuus [[rusketus|ruskettua]] auringonpaisteessa suojautuakseen ultraviolettisäteilyltä.
 
Aikuisen ihmisen [[uni|unentarve]] on keskimäärin 7–8 tuntia ja lapsen 9–10 tuntia vuorokaudessa. Vanhemmat ihmiset [[nukkuminen|nukkuvat]] vain 6–7 tuntia päivässä. Univaje heikentää ihmisen suorituskykyä.
 
Normaalisti ihmisellä on 46 [[kromosomi]]a (23 paria) jokaisessa solussa, joissa on valmistuneiden kartoitusten mukaan n. 3,9 miljardia "emäspaikkaa". Mahdollisia [[Geeni|geenejä]] ihmisellä on n. 20&nbsp;000–25&nbsp;000. Human Genome -projekti on viime aikoina tehnyt merkittävää työtä kartoituksessa. Ihmisen [[DNA]]-perimä on 98,4-prosenttisesti sama kuin [[simpanssi]]n, joka on ihmisen lähimpiä elossa olevia sukulaisia. Erotuksena kaikista muista "tavallisista" kromosomeista eli autosomeista, sukupuolikromosomi määrää ihmisen sukupuolen, kuten muillakin nisäkkäillä.
 
===Elämän kiertokulku===
Niin ihmisen ja muidenkin organismien elämään kuuluu [[Synnytys|syntymä]], [[kasvu]], [[vanheneminen]] ja lopulta väistämätön [[kuolema]]. Naisen sisällä oleva [[munasolu]] hedelmöittyy yleensä miehen ja naisen välisessä [[yhdyntä|seksuaalisessa kanssakäymisessä]] miehen [[sperma]]lla, jolloin nainen tulee [[raskaus|raskaaksi]]. Tosin nykyisin [[lääketiede]] on kehittynyt huimasti, ja ihmiset hallitsevat useita tekniikoita, kuten [[keinohedelmöitys|keinohedelmöityksen]] ja muita perinteisistä tavoista poikkeavia tapoja saattaa nainen raskaaksi. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti jakautuu naisen kohdussa muodostaen alkion, josta myöhemmin kehittyy sikiö. Lapsi tulee tavallisesti ulos naisen [[kohtu|kohdusta]] emättimen kautta, ja tällöin terve vastasyntynyt osaa hengittää itsenäisesti. Moderneissa kulttuureissa syntynyttä lasta pidetään henkilönä, ja sitä suojaavat kaikki samat lait kuin täysikasvuisiakin ihmisiä. Joidenkin maiden lait pitävät jo sikiötä henkilönä sen vielä ollessa naisen kohdun sisässä. Kaikissa maissa [[abortti]] eli raskaudenkeskeytys ei ole laillinen.
 
Muihin nisäkäslajeihin verrattuna ihmisen syntymä on kohtalaisen monimutkainen tapahtuma, johtuen lapsen suuresta päästä. Synnytys kestää jopa päivän verran ja saattaa olla hyvin kivulias äidille. Joskus äiti, lapsi tai kumpikin kuolee synnytyksessä. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi varakkaissa maissa lääketieteen kehityttyä 1900-luvulla. Luonnollinen synnytys ilman puhtaita olosuhteita ja ammattitaitoista avustusta on vielä yleistä kehittymättömissä maissa.
 
Ihmislapsi syntyy noin yhdeksän kuukautta kestäneen raskausajan jälkeen. Kehittyneissä maissa vastasyntyneen paino on noin 3–4 kg ja pituus 45–60 cm. Lapsi kasvaa syntymää seuraavina kolmena elinvuonnaan noin puoli metriä, jonka jälkeen pituuskasvu tasoittuu noin 4–7 cm vuosikasvuksi noin 7–12 seuraavan ikävuoden ajaksi, jonka jälkeen kasvu murrosiässä tilapäisesti kiihtyy sukupuolihormonien vauhdittamana, ja lopulta hidastuu ja ajan myötä päättyy. Suomalaiset tytöt kasvavat noin 15-16 ikävuoteen saakka, poikien kasvaessa vielä jopa 17–20 vuoden ikäisinä.
 
Suomalaisilla tytöillä murrosiän fyysinen kehitys käynnistyy tavallisimmin 10–12-vuotiaana, joillakin yksilöillä myös aikaisemminkin ja osalla myöhemminkin. [[Kuukautiset]] tulevat vuotta-kahta myöhemmin, eli 12-14-vuotiaana. Tytöillä pituuspyrähdys on poikia pienempi, ja ajoittuu pojista poiketen murrosiän alkuun. Pojilla murrosikä alkaa tavallisesti 11–13-vuotiaana, aluksi hitaasti [[genitaali]]en kasvamisena. Selviä merkkejä kuten nopeaa pituuskasvua, tai äänenmurrosta ilmenee vasta 13–15-vuotiailla pojilla. Pojat saavuttavat sukukypsyyden tavallisesti hiukan ennen pituuskasvun kiihtymistä ja [[äänenmurros]]ta, noin 13 ikävuoden lopulla.
 
Murrosiän mentyä on aika jolloin ihminen on fyysisesti huippukunnossa, tätä kestää vajaa kymmenisen vuotta, eli noin vuodet 17–27. Tätä seuraa ihmisen hidas kymmeniä vuosia kestävä fyysinen rappeutuminen, joka johtaa lopulta kuolemaan. Kaikki ihmiset vanhenevat, mutta terveellisillä elämäntavoilla, runsaalla liikunnalla ja positiivisella elämänasenteella sitä voidaan osittain hidastaa. Keskimääräinen ihmisten elinikä vaihtelee suuresti maittain. Naiset elävät keskimäärin vuosia miehiä kauemmin.
 
Yleensä ihmisen kuoltua hänen läheisensä [[hautaus|hautaavat]] vainajan kuolleen ruumiin ja pystyttävät muistomerkin. Useimmille ihmisyhteisöille on ominaista myös halu uskoa kuolemanjälkeiseen elämään tai [[kuolemattomuus|kuolemattomuuteen]].
 
===Rotu ja etnisyys===
{{pääartikkeli|[[Ihmisrotu]]}}
{{lähteetön}}
[[Image:Somali nomad girls.jpg|thumb|240px|Somalialaisen paimentolaiskansan tyttöjä]]
Eri maantieteellisillä alueilla asuu ihmispopulaatioita, joiden ulkonäkö, kieli ja kulttuuri eroavat toisistaan. Eri populaatiot ovat erilaisia pääasiassa siksi, koska ne ovat historiansa aikana kokeneet erilaisia vaiheita. Ryhmien on täytynyt selviytyä eri puolilla maapalloa hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kulttuurillinen, kielellinen ja geneettinen kehitys on kulkenut eri polkuja ja kehittänyt vaihtelua ja paikallisia erikoisuuksia.
 
Yleensä ihmiset määrittelevät itsensä johonkin ryhmään [[rotu|rodun]] ja [[etnisyys|etnisyyden]] perusteella, tosin tieteen kannalta rodun käsitteestä ei olla lainkaan yksimielisiä. Luokittelu yleensä perustuu esivanhempiin ja näkyviin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin ja kasvonmuotoihin. Etnisesti ihmiset luokittelevat itsensä kielen, kulttuurin, perinteiden, uskonnon tai syntymäpaikan mukaan johonkin ryhmään, mikä lisää yhteenkuuluvuutta. Etnisyyttä voidaan kutsua myös [[kansallisuus|kansallisuudeksi]], mutta termit eivät kaikissa tapauksissa ole yhteneväiset. Etnisyys tai kansallisuus on monille tärkeä samaistumisen kohde, ikään kuin laajennettu perhe; sen kautta monet kokevat kuuluvansa perhettä ja sukua laajempaan ryhmään, jolla on merkittäviä yhdistäviä ja muista ryhmistä erottavia tekijöitä. Etnisyyteen tai kansallisuuteen kohdistuva aatteellinen itsetietoisuus ja tiedostava samaistuminen on 1700- ja 1800-lukujen taitteessa kehittynyt [[nationalismi]]. Nationalismin eli kansallisuusaatteen vaikutuksesta monet tahtovat etnisen ryhmänsä saavan hallita tiettyä aluetta [[itsehallinto|itsehallinnollisella]] tai [[itsenäisyys|itsenäisenä]]. Etnisten ryhmien ristiriitaiset aluevaatimukset ovat johtaneet moniin sotiin.
 
Lähes kaikki ihmiset elävät jonkin valtion tai yhteiskunnan alueella ja useimmiten ovat jonkun valtion tai yhteiskunnan virallisia jäseniä eli [[kansalaisuus|kansalaisia]]. Kansalaisuus on eri asia kuin kansallisuus tai etnisyys, sillä saman valtion kansalaisina voi olla useita etnisyyksiä. Myös valtio tai yhteiskunta voi olla voimakkaan samaistumisen kohde. Tällaista samaistumista kutsutaan [[patriotismi]]ksi.
 
===Evoluutio===
{{pääartikkeli|[[Ihmisen evoluutio]]}}
[[Kuva:Map-of-human-migrations.jpg|thumb|290px|right|Kartta varhaisista ihmisen migraatioista [[mitokondrio]]iden perusteella
(tuhatta vuotta ennen nykyhetkeä).]]
Ihmisten evoluutio yleensä keskittyy tarkastelemaan [[ihmiset|ihmisten]] (''Homo'') suvun kehitystä, mutta myös ihmistä edeltävien [[kädelliset|kädellisten]] ja [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]] historiaa ja kehitystä. Biologisesti ihmiset luokitellaan ''Homo sapiens sapiens'' -lajiksi, joka on ainut ''Homo''-suvun elossaoleva laji, muiden suvun jäsenten ja edeltävien apinaihmisten kuoltua sukupuuttoon.<ref>[http://www.anth.ucsb.edu/projects/human/# Human evolution: the fossil evidence in 3D], by Philip L. Walker and Edward H. Hagen, Dept of Anthropology, University of California, Santa Barbara</ref>
 
Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja [[bonobo]]. Ihmisen perintöaineksen kartoitus päätyi loppupäätelmään: ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja [[gorilla|gorillojen]] noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.
 
Nykytiedon mukaan ihmiset kehittyivät [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisessa Afrikassa]] ja myöhemmin syrjäyttivät muut kädelliset muualla maapallolla. Toisen, yleisesti vanhentuneeksi katsotun, teorian mukaan ihmisiä kehittyi maapallolla samanaikaisesti monella alueella.<ref>Eswaran, Vinayak, Harpending, Henry & Rogers, Alan R. ''[http://www.sciencedirect.com/science/article/B6WJS-4G3SC6X-1/2/aae7c2810f0d87628e228363c0e1bd66 Genomics refutes an exclusively African origin of humans]'', Journal of Human Evolution, In Press, Corrected Proof</ref> Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin kuitenkin viittaa myöhäisellä [[pleistoseeni]]kaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, maksimissaan 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen [[geenipooli]]in.
Erään arvion mukaan nykyihmistä alkeellisemman, muttei sen edeltäjän vaan rinnakkaismuodon [[Neandertalin ihminen|Neandertalin ihmisen]] käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.<ref>Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142</ref>
Ihmisten evoluutiossa tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla nykyihmisillä noin 1400 cm³. Se on puolet suurempi kuin simpanssin tai gorillan, tosin hieman pienempi kuin Neandertalin ihmisen. Kasvanut älykkyys ja kehittyneet kommunikointitaidot johtivat ihmiskunnan nopeaan sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Boyd, Robert & Silk, Joan B.|Vuosi=2003|Nimike=How Humans Evolved|Julkaisija=New York: Norton & Company|Tunniste=ISBN 0-393-97854-0}}</ref><ref>Dobzhansky, Theodosius (1963). ''Anthropology and the natural sciences-The problem of human evolution'', ''Current Anthropology'' '''4''' (2): 138–148.</ref>
 
===Populaatio ja levinneisyys===
 
Laajimmin hyväksytyn teorian mukaan nykyihmiset kehittyivät Afrikan savanneilla noin 200&nbsp;000–250&nbsp;000 vuotta sitten syrjäyttäen ''[[Homo erectus]]'' -lajin.<ref>Templeton, Alan (2002). [http://cogweb.ucla.edu/ep/Templeton_02.html "Out of Africa again and again"] ''Nature'' 416: 45–51.</ref> Ihmiset valloittivat Euraasian ja Oseanian noin 40&nbsp;000 vuotta sitten ja viimeisimpänä Amerikan 20&nbsp;000 vuotta sitten. Nykyihminen säilyi nykypäivään saakka muiden kuollessa sukupuuttoon.
 
Varhaisimmat ihmiset olivat keräilijä-metsästäjiä, joiden elämäntyyli oli sopeutunut savannien elämään. Myöhemmät ihmiset omaksuivat eläinten kasvattamisen ja vakituiset asuinpaikat, mitkä mahdollistivat maanviljelyn kehittymisen. Varhaisimmat ihmiset asuttivat hedelmällistä maaperää, mutta nykyisen kehittyneen ihmiskulttuurin ja teknologian ansiosta ihmiset voivat asua lähes missä tahansa. Viimeisinä vuosikymmeninä ihmiset ovat asuttaneet lähes joka kolkan maapallolta, mukaan lukien [[Etelämanner|Etelämantereen]]. Lisäksi ihminen on asunut jopa [[avaruus (tähtitiede)|avaruudessa]]. Suurin osa ihmisistä, 61 prosenttia, elää [[Aasia]]ssa. Loput ovat jakautuneet maapallolle seuraavasti: ihmisistä 14 % on [[Amerikan manner|Amerikassa]], 13 % [[Afrikka|Afrikassa]], 12 % [[Eurooppa|Euroopassa]] ja 0,5 % [[Oseania]]ssa.
 
Ihmispopulaatio on viimeisenä kahtena vuosisatana kasvanut miljardista yli kuuteen miljardiin henkeen. 2,5 miljardia 6,5 miljardista ihmisestä (39,7 %) elää [[kaupunki|kaupungeissa]] tai niiden välittömässä läheisyydessä.
 
===Ravinto===
[[Kuva:La Boqueria.JPG|thumb|230px|Nykyihmiset yhä harvemmin keräävät itse ravintonsa luonnosta]]
 
Ihmiset vaativat elääkseen säännöllisesti [[ruoka]]a ja [[juoma]]a. Ruoan puute ihmisellä johtaa jo lyhyessä ajassa nälkäkuolemaan, mutta vedenpuute on sitäkin vakavampi: se johtaa [[dehydraatio]]on ja kuolemaan jo muutamassa päivässä. Vettä tai muita nesteitä ihminen juo keskimäärin 1,5 litraa päivässä. Ihmiset voivat syödä elääkseen sekä [[kasvi]]kunnan että [[eläinkunta|eläinkunnan]] tuotteita. Eli on lajille ominaista syödä lihaa ja kasviksia. Vaikka ihmiset jo kauan aikaa sitten omaksuivatkin liharuokaa sisältävän keräilijä-metsästäjämenetelmän tavakseen hankkia ravintoa, nykyisin jotkut ihmiset syövät vain kasviksia eettisistä tai terveydellisistä syistä. 10&nbsp;000 vuotta sitten ihmiset omaksuivat [[maanviljely]]skulttuurin, joka johti populaation nopeaan kasvuun ruoan riittäessä yhä useammalle.
 
Nykyisin tavaraliikenne on parantunut, ja yhä useammilla ihmisillä on mahdollisuus saada erilaisia ruoka-aineita eri puolilta maailmaa, eikä valikoima rajoitu enää vain paikalliseen tarjontaan.
 
Nälkä ja aliravitsemus on myös yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla lähes miljardi, lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen.<ref>[http://www.wfp.fi/?NodeID=25 WFP: Faktoja ja lukuja]</ref> Monet kehittyneet maat auttavat köyhiä kehitysmaita elintarvikeavun kautta torjumaan nälkää.
 
===Aivot, mieli ja tietoisuus===
 
Ihmisen aivot ovat [[keskushermosto]]n tärkein osa. Ihmisen aivojen arvellaan olevan tehokkaammat kuin minkään muun nykyisen tai edesmenneen lajin. Ihmiset ovat tiettävästi myös ainoa laji, jota voidaan kutsua tieteellisesti todella [[älykkyys|älykkääksi]].
 
Ihminen on yksi seitsemästä lajista, joka läpäisee [[peilitesti]]n, tosin yleensä alle kaksivuotiaat ihmislapset eivät läpäise sitä. Testattavan pitää tunnistaa oma itsensä [[peili]]stä. Muut lajit, jotka läpäisevät testin, ovat [[simpanssi]], [[norsu]], [[bonobo]], [[oranki]], [[delfiinit|delfiini]] ja [[kyyhkynen]]. Yleensä muiden eläinlajien edustajat reagoivat omaan peilikuvaansa samalla tavalla kuin lajikumppaniinsa.<ref>[http://www.ulm.edu/~palmer/ConsciousnessandtheSymbolicUniverse.htm Consciousness and the Symbolic Universe], by Dr. Jack Palmer</ref>
 
==Yhteiskunta ja kulttuuri==
{| border=1 cellspacing="0" cellpadding="4" width="308" style="float:right; border:1px solid gray; border-collapse:collapse; font-size:90%; margin:0 0 .5em 1em;"
|+ style="font-size:smaller;text-align:right;" |
! colspan="2" style="background: lightblue; text-align:center;" | Ihmiskunnan tilastoja
|-
|Maailman [[väkiluku]]
|6&nbsp;637&nbsp;070&nbsp;000 (elokuu 2006)
|-
|[[Väestötiheys]]
|12,7 as./km² (koko maapallo)<br />43,6 as./km² (maa-alue)
|-
| valign="top" | Suurimmat väestön<br> keskittymät
| style="text-align: left;" | [[Tokio]], [[New York]], [[Mexico City]], [[Soul (kaupunki)|Soul]], [[São Paulo]], [[Moskova]]<br />
|-
| valign="top" | Puhutuimmat [[kieli|kielet]] (2000, arvio)
| style="text-align: left;" |[[Mandariinikiina]] 14,37 %<br />[[Hindi]] 6,02 %<br />[[Englannin kieli|Englanti]] 5,61 %<br />[[Espanjan kieli|Espanja]] 5,59 % <br />[[Arabian kieli|Arabia]] 4,59 %
|-
| valign="top" | Suurimmat [[uskonto|uskonnot]]<br> (2002, arvio)
| style="text-align: left;" |[[Kristinusko]] 32,71 %<br />[[Islam]] 19,67 %<br />(Ei uskontoa 14,84 %)<br />[[Hindulaisuus]] 13,28 %<br />[[Buddhalaisuus]] 5,84 %
|-
| Käytetyimmät [[valuutta|valuutat]]
| style="text-align: left;" |[[USD]], [[euro]], [[jeni]], [[Englannin punta|punta]]
|}
 
Ihmiset eroavat muista lajeista kehittyneen sosiaalisen kanssakäymisen ja kulttuurin ansiosta. [[Yhteiskunta]] muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Kaikki yhteiskunnat yhdessä muodostavat koko ihmiskunnan.
[[Kulttuuri]] tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Kulttuuri on kaikkea ihmisen toimintaa. Ihmisillä on monia arvoja, normeja ja perinteitä, ja ne yhdistävät tiettyjä ryhmiä.
 
Evoluutiossa ihmisen keinoja selvitä muita lajeja paremmin on ollut keskeisesti älykkyys, ihmisen aivot. Muita vastaavia keinoja, osin aivoihin perustuen, ovat olleet esimerkiksi
* kommunikaatiotekniikka, kieli
* muu teknologia
* [[tieto]] ja ymmärrys
* [[organisaatio]]taito, joukon voima ja sen mahdollistama [[erikoistuminen]].
* pitkälle kehittyneet [[kädet]], jotka mahdollistavat työkalujen käytön
 
Ihmiset pitävät itseään hyvinä tilanteiden arvioinnissa, yleiskäsityksen muodostamisessa, asiayhteyksien tajuamisessa, mallien tunnistamisessa ja vaistojen käytössä. Toisaalta ihmiselle tuottavat vaikeuksia käsitellä asioita rinnakkain, muistaa yksityiskohtia, suorittaa rutiinitehtäviä, luopua vääristä päätelmistä ja hallita stressiä.
 
===Kieli===
{{pääartikkeli|[[Kieli]]}}
Ihmiset eroavat muista lajeista kielellisillä kyvyillään, joiden ansiosta he voivat jakaa keskenään ideoita, suunnitella tulevaisuutta ja siirtää hankittua tietoa jälkipolville.
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät kuuluvia. Kieliä tutkii [[kielitiede]]. Ihmisillä on tällä hetkellä käytössä eri kieliä noin 6&nbsp;000, ja lukemattomat kielet ovat hävinneet aikojen saatossa. Ihmiskunnan kielellinen monimuotoisuus on kuitenkin vähentymässä ja [[kuollut kieli|kieliä kuolee]] yhä kasvavalla nopeudella, johtuen suurelta osin [[globalisaatio]]sta. Valtaosan kielistä pelätään kuolevan tämän vuosisadan aikana.
 
[[Kirjoitustaito|Kirjoitustaidon]] ihmiset kehittivät noin 5&nbsp;000 vuotta sitten. Se oli tehokas tapa säilöä tietoa muistiin jälkipolville, ja sillä oli huomattava merkitys ihmisten [[kulttuurievoluutio]]ssa.
 
===Taiteet===
[[Image:Lorenzo Lippi 001.jpg|''Musiikin allegoria'' (noin [[1594]]), [[Lorenzo Lippi]]n maalaus kuvaa naista, joka kirjoittaa [[partituuri]]a|thumb|190px]]
{{pääartikkeli|[[Taide]]}}
[[Kuvataide]]tta on esiintynyt ihmiskunnassa aina esihistoriallisesta ajasta lähtien. Se on erikoinen ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen muoto, eikä vastaavaa muilla lajeilla esiinny.
 
[[Musiikki]] on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien – kuten lintujen – matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Nykyisin musiikki on yksi levinneimmistä viihteen muodoista ihmiskunnan keskuudessa.
 
[[Kirjallisuus|Kirjallista]] perinnettä edeltää ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Kirjallista taidetta edustaa [[runo]]t, [[draama]] sekä [[proosa]].
 
===Motivaatio ja tunteet===
 
[[Motivaatio|Motivaation käsitettä]] on käytetty kuvaamaan sitä 1) mikä aktivoi organismin (''aktivaatio'') 2) mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (''valinta/selektio ja ohjaaminen'') ja 3) miksi organismi vastaa samaan ärsykkeeseen välillä eri tavoilla (''valmius vasteeseen''). Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen "miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme". Motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu ns. push-pull-dikotomiaa: toisissa teorioissa oletetaan jokin "työntävä", organismin sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti tension/sisäisen jännitteen vähentäminen, tension reduction), toisissa taas jokin "vetävä", organismin ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot/rangaistukset). [[Hedonismi|Hedonistisia]] motivaatioteorioita yhdistää korostus organismin pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen/kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat mm. vietti, tarve, tavoite, attribuutio ja flow. (Pervin 2003 : The science of personality, 104–142.)
 
[[Tunne]] on kokonaisuus [[kompleksisuus|kompleksisen]] järjestelmän, kuten ihmisen, koordinoimiseksi tiettyyn perustilanteeseen. Esimerkiksi [[pelko|pelon]] tunne herkistää [[aisti|aisteja]], keskittää huomiota, pienentää pintaverenkiertoa (pienemmät vauriot taistelutilanteessa), nostaa sydämen lyöntitiheyttä, erittää vereen adrenaliinia jne. Vaikka ihmiset tietävätkin tunteista nykyään paljon, ovat ne edelleenkin tieteellinen mysteeri. Näitä asioita tutkii erityisesti [[psykologia]].
 
===Rakkaus ja seksuaalisuus===
[[Kuva:Sandro Botticelli 046.jpg|thumb|236px|[[Botticelli]]n maalaus ''Venuksen syntymä'']]
[[Rakkaus]] on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista. Se voi kohdistua toiseen ihmiseen, aatteeseen, uskontoon, taiteeseen, luontoon tai johonkin muuhun asiaan. Kahden aikuisen välisessä rakkaudessa keskeistä on seksuaalisuus, kun taas vanhempien jälkeläisiään kohtaan tuntemassa rakkaudessa biologinen huoltamisvaisto.
 
[[Seksuaalisuus]] on useimmilla eläinlajeilla, kuten myös ihmisellä, esiintyvä ilmiö. Samaan tapaan, kuin ravinnon kulutus tuottaa eläimille mielihyvää, myös seksuaalisuuden harjoittamiseen liittyy mielihyvän saamista. Tämän mielihyvän tarkoitus on taata, että yksilöt jatkavat sukuaan. Ihmisten seksuaalisuus on monimutkaisinta kaikista eläimistä, eikä se aina edes liity suoraan lisääntymiseen. Ihmisillä esiintyy hetero,-homo-ja biseksuaalisuutta. Näistä heteroseksuaalisuus on yleisin seksuaalinen suuntautuminen. Jollain tasolla biseksuaaleja ihmisiä saattaa ollla jopa yli 10 prosenttia väestöstä. Eräät seksologit uskovat ihmisten olevan luonnostaan biseksuaaleja. Varsinaisia täysin homoseksuaaleja on vain 1-2 prosenttia väestöstä.{{lähde}}
 
===Uskonto===
{{pääartikkeli|[[Uskonto]]}}
Uskonto tarkoittaa ihmisen [[usko]]a [[jumala|jumaliin]] tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, hänen turvautumistaan siihen sekä siihen liittyvää [[pyhä|pyhyyden]] kokemusta. Nämä ovat uskonnossa usein muotoutuneet oppijärjestelmäksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja [[palvonta]]menoina.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Erkki Hartikainen | Otsikko=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html Ateismi ja aatteet | Julkaisu=Vapaa Ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=2/02 | Sivut=}} <br/> {{Lehtiviite | Tekijä=T. Jeremy Gunn | Otsikko=http://www.law.harvard.edu/students/orgs/hrj/iss16/gunn.shtml The Complexity of Religion and the Definition of “Religion” in International Law | Julkaisu=Harvard Human Rights Journal | Vuosi=2003 | Numero=Spring 2003 | Sivut=}} <br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/rel_defn.htm | Nimeke=Definitions of the word ”religion” (None are totally satisfying) | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka=Religioustolerance.org | Julkaisija=Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu=21.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
===Filosofia===
{{pääartikkeli|[[Filosofia]]}}
Filosofia on noin 600–400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja.
 
===Tiede ja teknologia===
{{pääartikkeli|[[Tiede]], [[teknologia]]}}
[[Kuva:Astronaut-EVA.jpg|thumb|240px|Ihmiset saavuttivat 1950-luvulla sitten teknologian tason, jonka avulla he pystyivät ensimmäistä kertaa tutkimaan maapalloa sen ulkopuolelta ja vierailemaan toisella taivaankappaleella, [[Kuu]]ssa]]
Tiede viittaa systemaattiseen tiedonhankintajärjestelmään, jolla ihmiset pyrkivät ymmärtämään todellisuutta yhä tarkemmin. Tiede perustuu teorioihin, joiden perusteella luodaan ennustuksia ja joita sitten testataan kokeilla. Moderni tiede syntyi Euroopassa uudella ajalla. Tieteen tekemät ennustukset usein hyödyttävät yhteiskuntaa tai yksilöitä, jotka käyttävät niitä. Tiede ja erityisesti teknologian kehitys ovat olleet yksi keskeisimmistä ihmisten kulttuuria ohjaavista tekijöistä.
 
===Valtio ja politiikka===
{{pääartikkeli|[[Valtio]], [[politiikka]]}}
Valtio on nykyisin keskeinen ihmisten organisoitumisen muoto. Sitä edelsi esimerkiksi klaani, heimo tai [[päällikkökunta]].
 
Nykyisin ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Sovinnaisen käsityksen mukaan politiikka tarkoittaa ihmisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan.
 
====Väkivalta====
{{Pääartikkeli|[[Väkivalta]]}}
[[Kuva:Rwandan Genocide Murambi skulls.jpg|thumb|200px|Sodat ja vainot ovat näyttävimpiä esimerkkejä väkivallasta, mutta suurin osa väkivallasta tapahtuu pienemmässä mittakaavassa, ja jää siksi vähemmälle huomiolle]]
<!--ÄLKÄÄ ENÄÄ TUNKEKO TÄHÄN HÄMÄRÄÄ JA TEKSTIIN NÄHDEN RISTIRIITAISTA ILMAISUA "PERUSLUONNE"-->
Ihmisille kuten muillekin kädellisille ja nisäkkäille on luonteenomaista ryhmien väliset aggressiot, jotka useimmiten rajoittuvat uhkailuun. Väkivaltaa esiintyy runsaasti niin ihmisyksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä. Ihmisryhmään kohdistuvaa väkivaltaa kutsutaan esimerkiksi vainoksi. [[Sota]] on kahden ihmisyhteisön väkivaltainen yhteenotto. Vaikka yhteisö ei olisi osallisena missään sodassa tai vainossa, sen yksilöt voivat kuitenkin kohdata väkivaltaa toistensa taholta. Yhteiskunnat pyrkivät rajoittamaan väkivaltaa tai monopolisoimaan sen vain tietyille tahoille. Monissa kulttuureissa väkivaltaa sekä ihannoidaan että paheksutaan. Väkivalta voi olla myös henkistä.
 
Väkivalta on ihmisille useimmiten vallankäyttöä, sillä pyritään alistamaan toinen tai saavuttamaan jokin tavoite.
 
===Sota===
{{pääartikkeli|[[Sota]]}}
Arkeologisten löytöjen ja kulttuuriantropologisen vertailun perusteella on päätelty, että ihmiset ovat käyneet heimojen tai klaanien välisiä sotia noin 10 000&ndash;12 000 vuoden ajan. Tämä tekee sodasta varsin nuoren ilmiön ihmisen biologisessa ja kulttuurisessa evoluutiossa.<ref>Raymond C. Kelly: ''Warless Societies and the Origins of War.'' The University of Michigan Press; Ann Arbor 2000; Douglas P. Fry: ''The Human Potential For Peace. An Anthropological Challenge to Assumptions about War and Violence.'' Oxford University Press; New York - Oxford 2006.</ref> Viime vuosituhansien aikana sotiminen on kuitenkin ollut yleistä monien kulttuurien keskuudessa. Ihmiskunnan historian tuhoisin sota on ollut [[toinen maailmansota]], jonka seurauksena kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.
[[Image:Market-Chichicastenango.jpg|left|200px|Image:Market-Chichicastenango.jpg|thumb|Kaupankäyntiä kirkon portailla [[Guatemala]]ssa]]
===Kaupankäynti===
{{pääartikkeli|[[Kaupankäynti]]}}
Ihmisillä kaupankäynti tarkoittaa tavaran tai palvelun vaihdantaa, jossa vaihdannan tapahtumaan ei liity tiiviin henkilökohtaisen suhteen solmimista. Alun perin ihmiset vaihtoivat tavaroita toisiin tavaroihin, mutta kyse oli usein pikemminkin sosiaalisia suhteita vahvistavien lahjojen vaihdosta kuin kaupankäynnistä. [[Raha]]n keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina. Toisten eläinten ei tiedetä käyvän kovinkaan merkittävää kauppaa.
 
===Suhde ympäristöön===
[[Kuva:Pollution de l'air.jpg|thumb|200px|Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja niiden korvaaminen on keskeisessä asemassa sekä hyvinvoinnin kehittymisessä että kestävän kehittymisen turvaamisessa.]]
 
Monet [[metsästäjä-keräilijä]]kansat ja varhaiset maanviljelijätkin elivät melko lailla ympäristönsä kantokyvyn sisällä. Poikkeuksiakin on. Ihmistoiminnalle erityisen herkissä ekosysteemeissä esimerkiksi monet suuret riistaeläimet tapettiin sukupuuttoon. Paikallisesti melko varhaiskantaisetkin yhteiskunnat hävittivät jopa kokonaisia ekosysteemejä, kuten [[Pääsiäissaari]]lla.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Diamond, Jared|Vuosi=2000|Nimike=Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot|Julkaisija=Terra Cognita|Tunniste=ISBN 952-5202-56-9 (nid.)}}</ref>
 
Erityisesti [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] myötä tilanne muuttui ratkaisevasti. Ihminen on viime vuosisatoina levittäytynyt yhä laajemmalle ja ottanut käyttöönsä yhä enemmän [[luonnonvara|luonnovaroja]], sekä uusiutuvia että uusiutumattomia. Yhä enemmän maa-aluetta on otettu ihmisten aktiiviseen käyttöön ja viety se näin pois muulta luonnolta. Maata on sekä rakennettu että muutettu viljelykäyttöön. Monia uusiutuvia luonnonvaroja on alettu hyödyntää yli niiden uusiutumiskapasiteetin, minkä myötä niiden uusiutumisvauhti ja -kyky on heikentynyt. Jotkut uusiutuvat luonnonvarat, kuten monet eliölajit, on käytetty kokonaan loppuun siten, että ne ovat tuhoutuneet kokonaan. Teollisen vallankumouksen keskeinen osa on ollut uusiutumattomien ei-kierrättettävien luonnonvarojen käyttöönotto. Näitä ovat etupäässä fossiiliset polttoaineet ja fissiokelpoinen uraani eli toistaiseksi keskeisimmät energialähteet. Myös kierrätyskelpoisten uusiutumattomien luonnovarojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Neitseellisen varojen ehtyessä ja niiden hyödyntämisen vaikeutuessa on alettu [[kierrätys|kierrättämään]].
 
Mm. sairaanhoidossa ja ravitsemuksessa saavutetun edistyksen myötä ihmisen [[väestönkasvu]] kiihtyi selvästi 1900-luvulla, jolloin sitä myös alettiin pitää vakavana ongelmana. Kuolleisuus pieneni mutta syntyvyyden lasku seurasi vasta viiveellä perässä. Väestönkasvu on jo hidastunut ensimmäisenä teollistuneissa maissa ja näin oletetaan käyvän myös vasta teollistumassa olevissa maissa. 2000-luvun alussa valtaosa ihmisistä elää esiteollisessa kurjuudessa ja köyhyydessä, sekä useat myös nälässä tai kunnollisten elintarvikkeiden ja veden puutteessa. Esimerkiksi WWF:n [[ekologinen jalanjälki]] -mittarin mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylitti Maan biokapasiteetin 25 prosentilla vuonna 2003.<ref>http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6077798.stm</ref> Tätä taustaa vasten köyhien rikastuminen ilman että rikkaat köyhtyvät vaikuttaa mahdottomalta.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
== Katso myös ==
{{Wikiaineisto|Kirjallisuutta ihmisestä}}
* [[Ihmisen toiminta]]
* [[Ympäristö]]
 
== Kirjallisuutta ==
 
* Jared Diamond. Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. Terra Cognita. ISBN 978-952-5202-92-2.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä | Selite=(Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-26-1524-X | Kieli={{en}} }}
 
{{Link GA|en}}
 
[[Luokka:Ihminen|*]]
[[Luokka:Ihmisen evoluutio]]
 
{{Link FA|id}}
{{Link FA|eu}}
 
[[af:Mens]]
[[ar:إنسان]]
[[an:Homo sapiens]]
[[frp:Humen]]
[[ast:Homo sapiens sapiens]]
[[gn:Yvypóra]]
[[ay:Jaqi]]
[[az:İnsan]]
[[id:Manusia]]
[[ms:Manusia]]
[[bn:মানুষ]]
[[zh-min-nan:Lâng]]
[[jv:Menungsa]]
[[su:Manusa]]
[[be:Чалавек]]
[[be-x-old:Чалавек]]
[[bs:Čovjek]]
[[br:Den]]
[[bg:Човек (вид)]]
[[ca:Humà]]
[[cv:Тăнлă çын]]
[[cs:Člověk]]
[[cy:Bod dynol]]
[[da:Menneske]]
[[de:Mensch]]
[[et:Inimene]]
[[el:Άνθρωπος]]
[[en:Human]]
[[es:Homo sapiens]]
[[eo:Homo]]
[[eu:Gizaki]]
[[fa:انسان]]
[[fr:Homo sapiens]]
[[fy:Minske]]
[[ga:Duine]]
[[gl:Ser humano]]
[[hak:Ngìn-lui]]
[[ko:사람]]
[[hr:Čovjek]]
[[io:Homo]]
[[ia:Esser human]]
[[iu:ᐃᓄᒃ/inuk]]
[[os:Адæймаг]]
[[is:Maður]]
[[it:Homo sapiens sapiens]]
[[he:האדם הנבון]]
[[ka:ადამიანი]]
[[kk:Адам]]
[[kw:Tus]]
[[sw:Binadamu]]
[[kv:Морт]]
[[ht:Lòm]]
[[ku:Mirov]]
[[la:Homo sapiens]]
[[lv:Cilvēks]]
[[lij:Ëse uman]]
[[lt:Žmogus]]
[[li:Mins]]
[[ln:Moto]]
[[jbo:remna]]
[[hu:Ember]]
[[mk:Човек]]
[[mg:Olombelona]]
[[ml:മനുഷ്യന്‍]]
[[mt:Bniedem]]
[[mr:मानव]]
[[nah:Tlācatl]]
[[nl:Mens]]
[[nds-nl:Mense]]
[[ja:人間]]
[[no:Menneske]]
[[nn:Menneske]]
[[uz:Odam]]
[[nds:Minsch]]
[[pl:Człowiek rozumny]]
[[pt:Homo sapiens]]
[[ksh:Minsh]]
[[ro:Om]]
[[qu:Runa]]
[[ru:Человек разумный]]
[[sah:Киhи]]
[[sq:Njeriu]]
[[scn:Umanu]]
[[simple:Human]]
[[sk:Človek rozumný]]
[[sl:Človek]]
[[sr:Човек]]
[[sh:Čovjek]]
[[sv:Människa]]
[[tl:Tao]]
[[ta:மனிதர்]]
[[te:మానవుడు]]
[[th:มนุษย์]]
[[vi:Loài người]]
[[tr:İnsan]]
[[uk:Людина розумна]]
[[ur:انسان]]
[[fiu-vro:Inemine]]
[[vls:Mens]]
[[yi:מענטש]]
[[zh-yue:人]]
[[bat-smg:Žmuogus]]
[[zh:人]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen”