Ero sivun ”Triklosaani” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ja
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Triclosan.png|thumb|right|300px|Triklosaanin rakenne]]
'''Triklosaani''' (''5-Kloori-2-(2,4-dikloorifenoksi)fenoli'') on laajatehoinen [[bakteeri|bakteereita]] ja [[sieni]]kasvustoja tuhoava aine.
 
==Kemia==
Rivi 10:
==Käyttö==
 
Triklosaania käytetään laajalti [[saippua|saippuoissa]], [[deodorantti|deodoranteissa]] ja [[hammastahna|hammastahnoissa]], ja enenevässä määrin sitä lisätään käyttötavaroihin kuten ruokaluvälineisiin, leluihin, vuodevaatteihin, sukkiin ja jätesäkkeihin. Sen on osoitettu olevan tehokas bakteerien kasvun säätelijä ja rajoittaja.
 
==Huolet bakteeriresistenssistä ja haitallisista vesistövaikutuksista==
Sekä [[Euroopan unioni]] että Yhdysvaltojen lääke- ja elintarvikevirasto sääntelevät triklosaanin käyttöä tarkasti. Jätteidenkäsittelyssä triklosaanijäämät erotellaan, ja jätteisiin mahdollisesti jäävät jäänteet hajoavat nopeasti luonnossa.
 
Vuonna [[1998]] [[Nature]]-lehden elokuun 6. päivän numerossa oli mm. tohtori Stuart Levyn kirjoittama artikkeli, jossa varoiteltiin liiallisen triklosaanin käytön johtavan mahdollisesti bakteerien vastustuskykyyn. WWF:n mukaan viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet triklosaanin aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesistöissä. Metyylitriklosaania muodostuu, kun triklosaani hajoaa biologisesti jätevesiä käsiteltäessä. Tämä triklosaanin hajoamistuote on paljon pysyvämpi ja kertyy helpommin eliöihin kuin itse triklosaani. Triklosaania on havaittu Yhdysvalloissa puroissa ja joissa, jätevesissä ja sellaisten järvien kaloissa, joihin lasketaan kotitalouksien jätevesiä. Sen on osoitettu myös olevan myrkyllistä leville. Saippuoissa ja astianpesuaineissa käytetyn triklosaanin on osoitettu reagoivan klooratun vesijohtoveden kanssa ja synnyttävän näin kloroformia. Auringonvalo puolestaan voi muuttaa jätevesipäästöjen triklosaanin dioksiineiksi. Dioksiinit ovat hyvin myrkyllisiä kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja voivat aiheuttaa syöpää.
==Huolet bakteeriresistenssistä==
 
Vuonna [[1998]] [[Nature]]-lehden elokuun 6. päivän numerossa oli mm. tohtori Stuart Levyn kirjoittama artikkeli, jossa varoiteltiin liiallisen triklosaanin käytön johtavan mahdollisesti bakteerien vastustuskykyyn. Myöhemmät vertaisarvioidut tutkimukset ovat osoittaneet, että triklosaani ei aiheuta vastustuskykyä bakteereissa.
 
[[Luokka:Orgaaniset yhdisteet]]