Ero sivun ”Taolaiset rakastelumenetelmät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Pari pientä kielellistä korjausta |
p Lisää oikolukua |
||
Rivi 32:
Taolaisille seksissä ei ollut kyse vain miehen miellyttämisestä. Naista piti myös kiihottaa ja miellyttää, jotta seksuaaliakti olisi hyödyllinen. Rakastelu saattoi toteutua vain, jos molemmat osapuolet halusivat sitä. Näin rakasteltaessa nainen loi enemmän jingiä ja mies pystyi helpommin sulauttamaan sitä itseensä lisätäkseen omaa qi:tään. Naisilla oli myös arvovaltainen asema Ishinpō:ssa, jossa opettaja oli nainen. Eräs syy siihen, miksi naisilla oli niin suuri panos seksuaaliaktissa oli, että he selvisivät siitä heikentymättä. Naisella oli voima tuottaa uutta elämää eikä hänen tarvinnut kantaa huolta ejakulaatiosta tai uupuneisuuden vaiheesta.
Silti naisille usein annettiin alempi asema seksuaalisessa harjoituksessa. Monet teksteistä puhuvat rakastelusta miehisestä näkökulmasta, eivätkä ota puheeksi sitä, miten naiset voisivat hyötyä seksistä. Miehiä kannustettiin olemaan rajoittamatta itseään vain yhteen partneriin ja heille suositeltiin seksin harrastusta yksinomaan naisen kanssa, joka oli kaunis, eikä ollut vielä synnyttänyt. Vaikka miehen tuli miellyttää naista seksuaalisesti,
Naisia pidettiin myös välineinä miesten elämien pidentämiseen. Monet muinaisista teksteistä keskittyivät selittämään, kuinka mies saattoi käyttää seksiä pidentääkseen elinkaartaan. Hänen elämänsä pidentyisi kuitenkin vain naisen elämän energioiden (jing ja qi) vastaanottamisella. Taolaiset kutsuivat rakastelua ”Varastamisen ja voimistumisen taisteluksi”. <ref>Wile, 1992, s. 11.</ref> Nämä seksuaalimetodit voidaan nähdä taolaisten sodankäyntimenetelmiä vastaavina. Rynnäkön sijasta taistelu koostui harhautuksista ja liikkeistä, jotka heikensivät vihollisen vastuksen. <ref>Wile, 1992, s. 14.</ref>
Rivi 40:
Eräästä tekstistä, Makuukamarin terveydelliset edut, käy ilmi, että tiettyjen ajan hetkien katsottiin olevan suotuisampia yhdyntään kuin toisten. Yhdyntää kannatti välttää neljäsosa- tai täyden kuun aikaan sekä päivinä, jolloin esiintyi voimakkaita sateita, sumua, kylmyyttä tai kuumuutta, ukkosta, salamointia, pimeyttä taivaan ja maan päällä, auringon ja kuun pimennyksiä, sateenkaaria tai maanjäristyksiä. Yhdynnän harjoittaminen tällaisina aikoina vahingoitti miehen sielua ja aiheutti naisille sairautta. Tällaisina aikoina alulle saatetut lapset olivat hulluja, tyhmiä, pervessejä tai houkkia, mykkiä, kuuroja, rampoja tai sokeita, epäkelpoja ja väkivaltaisia.
Lasten saamisen kannalta oikean päivän valinta oli myös tärkeää. Kuukautisten jälkeiset ensimmäinen, kolmas tai viides päivä olivat parhaat. Jos näinä päivinä mies ejakuloi keskiyön jälkeen, lapsesta tuli todennäköisemmin
Rakastelun paikkaa valittaessa tuli välttää auringonpaistetta, kuun tai tähtien valoa, pyhäköiden sisätiloja, buddhalaisten temppeleiden läheisyyttä, kaivoja, uuneja ja ulkovessoja sekä hautojen tai arkkujen läheisyyttä.
| |||