Ero sivun ”William Randolph Hearst” versioiden välillä

435 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
kuvia, Commonscat
(kuvia, Commonscat)
 
==Nuoruus ja alku-ura==
[[Tiedosto:PulitzerHearstWarYellowKids.jpg|thumb|250px|Pilakuvassa [[Joseph Pulitzer]] ja Hearst [[Yellow Kid]]eiksi pukeutuneina johtavat yleistä mielipidettä Yhdysvaltain-Espanjan sodan kannalle (1898)]]
 
William Randolph Hearst syntyi kalifornialaiseen miljonääriperheeseen. Hänen isänsä George Hearst ([[1820]]–[[1891]]) oli vaurastunut Kalifornian kultaryntäyksessä 1850-luvulla ja rakentanut menestyvän liikeimperiumin. Demokraattipuolueeseen kuulunut isä Hearst myös istui kahteen otteeseen senaattorina ja pyrki Kalifornian kuvernööriksi. William Randolph sai kalliin yläluokkaisen kasvatuksen ja aloitti opinnot [[Harvardin yliopisto]]ssa, mutta erotettiin sieltä [[1885]] sopimattoman käytöksen takia.
 
 
==Huipulla==
[[Tiedosto:HearstAbout1910.jpg|thumb|Hearst n. 1910]]
 
1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Hearst laajensi lehtitaloaan voimakkaasti ja perusti uusia julkaisuja. 1920-luvun puolivälissä hän omisti kaikkiaan 28 sanomalehteä, San Franciscon ja New Yorkin lisäksi muun muassa [[Washington (DC)|Washingtonissa]], [[Boston]]issa, [[Atlanta]]ssa, [[Chicago]]ssa, [[Detroit]]issa, [[Los Angeles]]issa ja [[Seattle]]ssa. New Yorkissa Hearst julkaisi Morning Journalinsa lisäksi sensaatiolehti ''New York Daily Mirroria'' ja aikakauslehti ''[[Cosmopolitan (lehti)|Cosmopolitania]]''. Hearst omisti myös lehtiään varten perustamansa kansainvälisen uutistoimiston ''International News Servicen'', elokuvayhtiö ''[[Cosmopolitan Productions]]in'' ja sarjakuvasyndikaatti ''[[King Features]] Syndicaten''. Lisäksi hänen omistuksiinsa kuului perintönä isä George Hearstilta tuhansia hehtaareja maata, tukkimetsiä ja kaivoksia Kaliforniassa ja Meksikossa.
 
 
==Yksityiselämä==
[[Tiedosto:Millicent Hearst cph 3b16388.jpg|thumb|Millicent Hearst vuonna 1906]]
 
Upporikas William Randolph Hearst tunnettiin suurellisesta yksityiselämästään; lehtimagnaatin ystäväpiiriin kuulunut [[Charles Chaplin]] totesi muistelmissaan, että "Hearst tuhlasi miljoonia aivan kuin ne olisivat olleet taskurahoja".
 
Hearst sijoitti imperiuminsa keskuksen San Simeoniin Tyynenmeren rannalle, isältään perimälle ranchille. Sinne hän rakennutti Hearst Castlen, suunnattoman linnan, jota rakennettiin liki keskeytyksettä vuodesta [[1919]] Hearstin kuolemaan [[1951]] asti. Hearst Castle on valtava rakennuskompleksi joka jäljittelee melko sekavasti historiallisia rakennustyylejä; esimerkiksi sen päärakennus muistuttaa espanjalaista katedraalia. Hearst rahtautti linnaansa Euroopasta ja Egyptistä tukuittain antiikkihuonekaluja, taideteoksia ja jopa kokonaisia interiöörejä. Puutarhassa on aito roomalaisen temppelin pääty, jonka Hearst osti Euroopasta ja siirrätti paloina Kaliforniaan. Linnaan kuului 56 makuuhuonetta, kaksi jättikokoista uima-allasta (yksi ulkona ja yksi sisällä), elokuvateatteri, lentokenttä ja maailman suurin yksityinen eläintarha.
[[Tiedosto:Hearst Castle02.jpg|thumb|left|Hearst Castle]]
 
Hearst Castle oli 1920- ja 30-luvuilla yksi Hollywoodin ja koko Yhdysvaltojen seurapiirielämän keskuksia. Hearstin linnaan saivat kutsuja valkokankaan kirkkaimmat elokuvatähdet, kuten Charles Chaplin, [[Cary Grant]] ja [[Marxin veljekset]], sekä myös suurmiehet ja poliitikot, kuten Yhdysvaltan presidentti [[Calvin Coolidge]] ja Britannian tuleva pääministeri [[Winston Churchill]]. Vieraat saapuivat joko lentäen Hearst Castlen omalle lentokentälle tai rautateitse Hearstin yksityisellä junalla.
 
 
Hearst raivostui elokuvasta ja yritti kaikin tavoin estää sen valmistumista. Hän tarjosi elokuvayhtiö RKO:lle 800 000 dollaria Citizen Kanen kaikkien kopioiden tuhoamisesta. Kun tämä ei onnistunut, Hearst pyrki tuhoamaan elokuvan taloudellisesti: hän kielsi omistuksiinsa kuuluvia lehtiä arvostelemasta tai edes mainitsemasta elokuvaa, ja esti vaikutusvallallaan monia elokuvateatteriketjuja esittämästä sitä. Citizen Kane menestyikin huonosti, mikä johti hankaluuksiin Orson Wellesin myöhemmällä uralla. Hearstin voitto on kuitenkin myöhemmin kääntynyt hänen tappiokseen: Citizen Kane on äänestetty säännönmukaisesti maailman parhaaksi elokuvaksi.
{{Commonscat|William Randolph Hearst}}
 
{{DEFAULTSORT:Hearst, William Randolph}}
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset kustantajat]]
Rekisteröitymätön käyttäjä