Ero sivun ”Tolueeni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: lmo:Toluen
Taulukon tiedot siirretty mallineeseen ja tekstiin
Rivi 1:
{{Yhdiste
<table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" align="right" style="margin-left:1em">
| nimi = Tolueeni
<tr><td | kuva colspan="2" align="center"> [[Image:Toluene chemical structure.png|250px|Tolueenin rakenne]]</td></tr>
| kuva2 =
| cas = 108-88-3
| iupac = Tolueeni
| smiles =
<tr><td>[[Kemiallinen | kaava]]</td><td> = C<sub>7</sub>H<sub>8</sub></td></tr>
| moolimassa = 92,14 g/mol
| ulkomuoto =
| sulamispiste = -93 °C
| kiehumispiste = 110,6 °C
| tiheys = 0,867 g/ml
| liukoisuus =
}}
 
<tr><th colspan="2" align="center" bgcolor="#cccccc">'''Tolueeni'''</th></tr>
 
<tr><td>[[IUPAC-nimi]]</td><td>Tolueeni</td></tr>
 
<tr><td>[[Kemiallinen kaava]]</td><td>C<sub>7</sub>H<sub>8</sub></td></tr>
 
<tr><td>[[Molekyylipaino]]</td><td>92,14 g/mol</td></tr>
 
<tr><td>[[Tiheys]]</td><td>0,867 g/ml</td></tr>
 
<tr><td>[[Sulamispiste]]</td><td>-93 °C</td></tr>
 
<tr><td>[[Kiehumispiste]]</td><td>110,6 °C</td></tr>
 
<tr><td>[[Leimahduspiste]]</td><td>4 °C c.c.</td></tr>
 
<tr><td>[[Itsesyttymislämpötila]]</td><td>480 °C</td></tr>
 
<tr><td>[[CAS-numero]]</td><td>108-88-3</td></tr>
 
<tr><td colspan="2" align="center">[[Image:Toluene chemical structure.png|Tolueenin rakenne]]</td></tr>
 
</table>
[[Kuva:Toluene-potential-upside-down.png|thumb|200px|3D-malli tolueenimolekyylistä]]
'''Tolueeni''', (C<sub>6</sub>H<sub>5</sub>CH<sub>3</sub> / C<sub>7</sub>H<sub>8</sub>), ''toluoli'', ''metyylibentseeni'' tai ''fenyylimetaani'', on [[aromaattinen hiilivety]], joka on muuten samanlainen kuin [[bentseeni]], paitsi että renkaaseen on liittynyt yksi [[metyyliryhmä]]. Olomuodoltaan se on kirkas [[neste]], jonka haju on makean tinnerimäinen ja muistuttaa [[bentseeni]]n (tai [[orvokit|orvokin]]) hajua. Tolueeni ei [[vesiliukoinen|liukene veteen]] &mdash; koska se pelkkänä hiilivetynä ei pysty särkemään veden vahvoja [[vetysidos|vetysidoksia]] &mdash; mutta se kyllä liuottaa pienen määrän vettä. Tolueenia käytetään niin [[liuotin|liuottimena]] kuin raaka-aineenakin. Liuottimena se on [[maali|maaleissa]], [[tinneri|tinnereissä]], [[painomuste]]issa, [[liima|liimoissa]] ja [[lakka (kemikaali)|lakoissa]]. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemiseen ja desinfioivana aineena. Raaka-aine se on mm. [[fenoli]]n, [[trinitrotolueeni|TNT]]:n sekä ([[tolueenidi-isosyanaatti|tolueenidi-isosyanaatin]] kautta) [[polyuretaani]]n valmistuksessa.
Rivi 29 ⟶ 20:
Tolueeni eristettiin ensimmäisen kerran [[Amerikka|Amerika]]n trooppisissa osissa kasvavan ''Myroxylon balsamum''-puun ns. [[tolu-uute|tolu-uutteesta]], mistä se on saanut alkuperäisen nimensä ''toluoli''. Tolu'''eeni''' ei ole kuitenkaan alkoh'''oli''', vaan [[tyydyttymätön hiilivety]], joten se on nimettävä ''-eeniksi'', ei ''-oliksi''. Tolueenia esiintyy [[Maaöljy|raakaöljy]]ssä, mistä se bensiinin mukana tislautuu. [[Bensiini]]ä erityisesti käsitellään [[reformointi|reformoinnilla]], jotta bensiinin aromaatti-, ja sen mukana tolueenipitoisuus kasvaisi, koska aromaatit nostavat bensiinin [[oktaaniluku]]a. Ellei oktaaniluku ole riittävän korkea, tolueenia voidaan erityisesti lisätä bensiiniin. Myös [[koksi]]n valmistuksessa voi valmistaa tolueenia.
 
Tolueeni on [[ärsyttävä]] ja [[helposti syttyvää|helposti syttyvä]] aine ([[leimahduspiste]] 4 °C, [[itsesyttymislämpötila]] 480 °C), joka kuivattaa ihoa, &mdash; eimuttei kuitenkaan tappavan [[myrkyllinen]] kuten [[bentseeni]]. Tolueenin nieleminen saattaa aiheuttaa [[kemiallinen keuhkotulehdus|kemiallisen keuhkotulehduksen]] vastaavasti kuten [[tärpätti]]. Tolueenin hengittäminen voi aiheuttaa [[juopumus]]ta pienissä määrissä ja [[pahoinvointi]]a, sydämen [[rytmihäiriö]]itä sekä [[tajuttomuus|tajuttomuuden]] suurissa määrissä. Jatkuva altistuminen tolueenille (kuten sen [[imppaus]]) voi aiheuttaa [[aivovaurio]]ita sekä lisääntymiskyvyn vahingoittumista. Kehossa suurin osa (95 %) tolueenista metaboloituu [[bentsyylialkoholi]]ksi, joka ei ole erityisen vaarallinen, koska se metaboloituu [[Bentsoehappo|bentsoehapoksi]]. Kuitenkin 5 % muuttuu aineenvaihdunnassa myrkyllisiksi epoksideiksi (2,3-, ja 3,4-tolueenioksidit), joista suurimman osan tekee vaarattomaksi [[glutationi]], mutta jotka voivat silti aiheuttaa soluvaurioita. Tolueeni ei ole kuitenkaan IARC:n mukaan [[karsinogeeni]].
 
== Aiheesta muualla ==