'''Varavoima''' on tavallisesti reservissä olevaa [[energiantuotanto]]kapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun [[perusvoima]] eija [[säätövoima]] eivät riitä täyttämään kysyntää. Varavoimaa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun suuri tuotantoyksikkö kuten ydinvoimala putoaa pois tuotannosta tai kulutukseen tulee suuri piikki, vaikkapa tavanomaista kylmemmän sään vuoksi. Mikäli varavoimakaan ei riitä, ryhdytään säännöstelyyn.
==Sähkön varavoima==
Tavallisimmat sähköntuotannon varavoiman muodot ovat [[vesivoimakaasuturbiini]]-voima ja lämpövoima kuten[[hiilivoima]]. [[kaasuturbiiniVesivoima]]-voimaa jakäytetään [[hiilivoimasäätövoima]].na ja [[Ydinvoimaydinvoima]] taas on tyypillistä perusvoimaa.
Varavoimalta vaaditaan riittävän runsas ja verrattain nopea saatavuus. Pois lukien vesivoima varavoima on tavallisesti energiantuotantomuoto, jota on halpa rakentaa mutta kallis käyttää, koska sitä ei tarvita jatkuvasti. Tyypillinen esimerkki tästä on kaasuturbiinivoimalaitos ilman [[kombivoimalaitos|kombi-kytkentää]].
Rivi 15:
==Kaukolämmön varavoima==
Kaukolämpöverkkoihin[[Kaukolämpö]]verkkoihin on tavallisesti sähköä ja kaukolämpöä tuottavan nk. pääkuormalaitoksen lisäksi kytketty useita pelkästään lämpöä tuottavia lämpökeskuksia, jotka ovat tarpeen mukaan otettavissa nopeasti käyttöön. Näitä huippu/varalämpökeskuksia ovat usein vanhat öljylämpökeskukset. Maakaasulämpökeskuksia rakennetaan varavoimaksi siellä missä maakaasua on saatavilla, sillä maakasulämpökeskus on verrattain halpa rakentaa. Myös biolämpökeskuksia saatetaan rakentaa varavoimaksi. Myös lämpöakkuja voidaan käyttää kaukolämmön säädössä. Yleensä kaukolämmöstä ei ole pulaa ja ylimäärän kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten hukkalämpö ohjataan vesistöihin.
