'''Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia''' ({{k-sv|Kungliga Akademien för de fria konsterna}}, ''FrKA'', usein myös ''Konstakademien'') on yksi [[Ruotsi]]n kuninkaallisista [[akatemia|akatemioista]]. Se sijaitsee [[Tukholma]]ssa. Akatemian perusti kuningas [[Kustaa III]] vuonna [[1773]]. Akatemiaa edelsi vuonna 1735 aloitettuperustettu Kuninkaallinen Piirustusakatemia.<ref name="akademis historik">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kkh.se/megaFramehistoriaKort.html Från| KungligaNimeke Ritakademien= tillKort Kungligahistorik Konsthögskolan,| KungligaJulkasija Konsthögskolan.]= Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia | Viitattu 2= 23.712.2008.}}</ref>
Taideakatemia on itsenäinen organisaatiojärjestö, jonka tehtävänä on tukea [[maalaustaide]]tta, [[kuvanveisto]]a, [[arkkitehtuuri]]a ja muita [[kuvataide|visuaalisia taiteitakuvataiteita]]. LisäksiTaideakatemiassa on taideakatemiassamyös koulutettiinkoulutettu linnoitusupseereita. <!--ks [[Johan Oldenburg]]--> Vuonna [[1978]] akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (''Kungliga konstghögskolan''). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa.▼
Kouluun tulivat ensimmäiset naiset ylimääräisinä opiskelijoina vuonna 1847. <ref>[http://www.kkh.se/megaFrame.html Från Kungliga Ritakademien till Kungliga Konsthögskolan, Kungliga Konsthögskolan.] Viitattu 2.7.2008.</ref>
Ensimmäiset naiset tulivat kouluun ylimääräisinä opiskelijoina vuonna 1847.
▲Taideakatemia on itsenäinen organisaatio, jonka tehtävänä on tukea [[maalaustaide]]tta, [[kuvanveisto]]a, [[arkkitehtuuri]]a ja muita [[kuvataide|visuaalisia taiteita]]. Lisäksi taideakatemiassa koulutettiin linnoitusupseereita. <!--ks [[Johan Oldenburg]]--> Vuonna [[1978]] akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (''Kungliga konstghögskolan''). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa.
==Agré==
Taideakatemiassa opiskelleelle saatettiin myöntää [[agré]] ({{K-fr|agréer}} = valtuuttaa, hyväksyä) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jäsenyyttä arvossa seuraava arvonimi. Agrén myöntäminen tarkoitti, että opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella.<ref>Riitta{{Kirjaviite | Tekijä = Konttinen, jaRiitta Liisa& Laajoki, Liisa | Nimeke = Taiteen sanakirja, | Julkaisija = Otava,s.| Sivu = 15 | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 951-1-12841-8}}</ref> Suomesta lähteneille agré myönnettiin ainakin [[Erik Cainberg]]ille, [[R. W. Ekman]]ille ja [[Aleksander Lauréus|Aleksander Lauréukselle]].<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/1820.htm | Nimeke = Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat Suomessa, | Julkaisu = Suomen kuvataiteilijat, verkkomatrikkeli, | Julkaisija = Suomen taiteilijaseura] | Viitattu 1= 23.712.2008.}}</ref>
