Ero sivun ”Leonnatos” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
laajennettu |
||
Rivi 1:
'''Leonnatos Anteaan poika''' ([[356 eaa.]] - [[322 eaa.]]) oli makedonialainen sotilas. Hän toimi [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] [[Somatofylakes|henkivartijana]], ja oli yksi [[diadokki|diadokeista]]. Hänen isänsä oli Anteas joka kuului ehkä [[Lynkestis]]-maakunnan entiseen hallitsijasukuun. [[Suda]]n mukaan Leonnatos oli sukua Filippos II:n äidille Eurydikelle, joka kuului tähän sukuun. Leonnatoksen isästä Anteaasta taas ei tiedetä mitään, mutta hän oli ehkä Filippos II:n ''hetairos''.<ref name="H92">Heckel s. 92-93</ref>
Leonnatos mainitaan ensimmäisen kerran antiikin lähteissä Aleksanteri Suuren isän [[Filippos II]]:n murhan yhteydessä. Leonnatos oli yksi niistä sotilaista jotka ottivat kiinni ja tappoivat Filippoksen murhaajan [[Pausanias Orestislainen|Pausaniaan]].
Leonnatos mainitaan [[Issoksen taistelu]]n jälkeisten tapahtumien yhteydessä. Persian kuninkaan [[Darios III]]:n perhe jäi makedonialaisten vangiksi. Aleksanteri sai kuulla että Dareioksen perhe luuli Dareioksen kuolleen taistelussa. Aleksanteri aikoi ensin lähettää Sardiin entisen satraapin Mithreneen heidän luokseen, mutta epäili että petturin näkeminen vain aiheuttaisi enemmän harmia. Aleksanteri lähetti tämän takia Leonnatoksen heidän luokseen viemään sanaa. Saattaa olla ettei Leonnatoksella ollut mitään tekemistä koko tapahtuman kanssa. Arrianos kertoo nimittäin että [[Peukestas]] oli ainut makedonialainen joka opetteli persian kielen. Toisaalta Aleksanterin lähipiiriin kuului [[Laomedon Mytileneläinen]], joka tiettävästi osasi persiaa. Aleksanteri laittoikin hänet johtamaan persialaiset vankien valvomista juuri siksi että hän osasi persiaa. Arrianoksen versio tapahtumista perustuu [[Ptolemaios I|Ptolemaioksen]] teokseen. Aleksanterin kuoleman jälkeen Ptolemaios ja Laomedon olivat vihamiehiä. Ehkä Ptolemaios vaihtoi vihollisensa nimen toiseen.<ref name="H92" />
Kun Aleksanteri kuoli vuonna [[323 eaa.]] nimitti uusi hallitsija [[Perdikkas]], joka myös oli entinen henkivartija, Leonnatoksen [[Hellespontin Fryygia]]n [[satraappi|satraapiksi]]. Samaan aikaan kreikkalaiset kapinoivat Makedonian valtaa vastaan (ns. [[Lamian sota]]). Leonnatos lähti armeijan kanssa avustamaan Makedonian hallitsijaa [[Antipatros]]ta. Leonnatos sai kuitenkin surmansa taistelussa ateenalaisia vastaan.▼
[[Gazan piiritys|Gazan piirityksen]] jälkeen Leonnatos ja [[Filotas]] toivat kaupungin hallitsijan [[Batis|Batiin]] Aleksanterin luokse. Kerrotaan että Aleksanteri veti Batista sotavaunujensa perässä kuten Akilleus aikanaan. Tätä tapausta pidetään kuitenkin yleisesti fiktiivisenä.<ref name="H93">Heckel s. 93</ref>
▲Tämän jälkeen Leonnatos mainitaan seuraavan kerran vasta kun hänestä tuli kuninkaan henkivertija noin vuonna [[331 eaa.]] Hänen edeltäjänsä oli [[Arybbas (henkivartija)|Arybbas]], joka kuoli Egyptissä.<ref name="H93" /> Kun Aleksanteri kuoli vuonna [[323 eaa.]] nimitti uusi hallitsija [[Perdikkas]], joka myös oli entinen henkivartija, Leonnatoksen [[Hellespontin Fryygia]]n [[satraappi|satraapiksi]]. Samaan aikaan kreikkalaiset kapinoivat Makedonian valtaa vastaan (ns. [[Lamian sota]]). Leonnatos lähti armeijan kanssa avustamaan Makedonian hallitsijaa [[Antipatros]]ta. Leonnatos sai kuitenkin surmansa taistelussa ateenalaisia vastaan.
== Lähteet ==
{{Kirjaviite | Tekijä = Waldemar Heckel | Nimeke =The Marshals of Alexander's Empire | Vuosi =1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Routledge | Tunniste = ISBN 9780415050531 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.12.2008 | Kieli = }}
== Aiheesta muualla ==
| |||