Ero sivun ”Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Malline:Elokuva -> Malline:Tietolaatikko:Elokuva |
Syvennystä aiheeseen. Kuvia. |
||
Rivi 1:
{{Tietolaatikko:Elokuva
| nimi-suomi = Loviisa
| nimi-alkuperäinen =
| kuva = Emma_Väänänen_Loviisa.jpg
| kuvateksti = Emmä Väänänen Loviisana.
| ohjaaja = [[Valentin Vaala]]
| käsikirjoittaja = [[Hella Wuolijoki]], Valentin Vaala
| tuottaja = [[Risto Orko]]
| säveltäjä = [[George de Godzinsky]]
| kuvaaja = [[Eino Heino]]
| leikkaaja = Valentin Vaala
| pääosat = [[Emma Väänänen]]<br>[[Tauno Palo]]<br>[[Kirsti Hurme]]
| maa = Suomi
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi]]
| ensi-ilta = [[25. joulukuuta]] [[1946]]
| kesto = 91 minuuttia
| kieli = suomi
| ikäraja = 15
| budjetti = 4
| edeltäjä =
| seuraaja = [[Niskavuoren Heta]]
| kotisivut =
| imdb =
Rivi 25:
}}
[[Kuva:Kirsti_Hurme_ja_Tauno_Palo_Loviisa-elokuvassa.jpg|thumb|250px|Malviinan (Hurme) ja Niskavuoren isännän (Palo) lempi roihuaa,]]
'''Loviisa - Niskavuoren nuori emäntä''' ''(Loviisa - unga värdinnan på Niskavuori)'' on suomalainen klassikkoelokuva vuodelta [[1946]]. Se perustuu [[Hella Wuolijoki | Hella Wuolijoen]] saman nimiseen näytelmään vuodelta [[1940]]. Viidestä mustavalkoisesta [[Niskavuori | Niskavuori-sarjan]] elokuvasta Loviisa valmistui toisena, mutta tapahtumien aikajärjestyksessä se sijoittuu ensimmäiseksi, [[1880-luku | 1880-luvulle]]. [[Valentin Vaala]]n ohjaamalle ja [[Eino Heino]]n kuvaamalle elokuvalle myönnettiin [[Jussi-palkinto | Jussi-palkinnot]] ohjauksesta, kuvauksesta ja naispääosasta [[19. lokakuuta]] [[1947]]. Niskavuoren nuoresta miniästä kertova elokuva keräsi elokuvateattereissa noin puoli miljoonaa katsojaa.<ref>http://www.hauho.fi/nettihella/tuotanto/elokuvat/ealoitus.htm</ref>▼
▲'''Loviisa
== Henkilöt ==▼
Suuriruhtinaskunnan vällyjen alla on monenlaista epäsäätyistäkin säpinää. Niskavuoren isäntä havittelee itselleen mejerska Malviinaa, mutta talon kunnia vaatii avioliittoa rikkaan Loviisan kanssa. Tahtojen taistelussa sukutilan etu syrjäyttää yksilön edun. Valentin Vaalan ohjaamalle ja Eino Heinon kuvaamalle elokuvalle myönnettiin [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnot]] ohjauksesta, kuvauksesta ja naispääosasta [[19. lokakuuta]] [[1947]]. Niskavuoren nuoresta miniästä kertova elokuva keräsi elokuvateattereissa puolisen miljoonaa katsojaa.<ref>http://www.hauho.fi/nettihella/tuotanto/elokuvat/ealoitus.htm</ref> Televisioensi-iltansa ''Loviisa'' sai [[12. syyskuuta]] [[1964]].
*[[Emma Väänänen]] on ''Loviisa Saaroisista''▼
*[[Tauno Palo]] on ''Juhani Niskavuori, suurtilan isäntä''▼
*[[Kirsti Hurme]] on ''piika Malviina▼
===Pääosat===
*[[Holger Salin]] on ''renki Martti''▼
*[[Maija Nuutinen]] on ''Niskavuoren vanha emäntä''▼
{{Näyttelijä-rooli
*[[Hilkka Helinä]] on ''Niskavuoren Heta''▼
*[[Reino Häkälä]] on ''Niskavuoren Antti''▼
*[[Toini Vartiainen]] on ''Niskavuoren Kustaava''▼
*[[Reino Valkama]] on ''Loviisan isä, Saaroisten isäntä''▼
}}
*[[Matti Aulos]] on ''Roope-setä, Juhanin puhemies''▼
===Sivuosat===
{{Näyttelijä-rooli
}}
{{Juonipaljastus}}
▲== Juoni ==
1880-luku. [[Häme]]. Niskavuoren rusthollissa asuu ydinperhe eli vanha emäntä jälkeläisineen. Heitä ovat vanhin poika, rusthollin isäntä Juhani, pikkuveli Antti, määrätietoinen Heta-sisko ja [[kuopus|kuopuksena]] iloluontoinen Kustaava. Sisarukset naljailevat toisilleen, juttelevat heinäpellolla siitä, kuka kenetkin nai ja puhelevat suurtilansa raha-asioista. Niskavuoren hehkeä, tummahiuksinen mejerska alkaa kiehtoa Juhania. Myös renki Martti halajaa mejerskaa itselleen. "Martti taitaa kokea verkkojaan", Juhani kyselee kielikuvin Malviinalta tavatessaan renkinsä mejerskan seurassa. "Kokevat niitä muutkin...mutta tyhjää on!", ylpeä mejerska tokaisee hymyn kare huulillaan isännälle ja kävelee tiehensä. Niskavuoren vanha emäntä on huomannut poikansa kiinnostuksen mejerskaan. Niskavuorelle ei piikoja naida, on vanhan emännän järkkymätön kanta. Lisäksi suurtila on talousvaikeuksissaan pahoin velkaantunut, joten Juhanin on välttämättä mentävä rikkaisiin naimisiin. Malviinan ja Juhanin suhdetta ohjaa kuitenkin järjen sokaiseva intohimo, ja pian heillä on yhteinen poika.
▲=== Isäntäkö piian naisi? ===
Piian naiminen olisi Niskavuoren perinteitä ravisuttava skandaali. Vanha emäntä haluaa Juhanin naivan rikkaan Saaroisten Loviisan [[Längelmäki|Längelmäeltä]]. Jos Juhani ei tähän suostu, Nikkilän Kirstin kanssa seurusteleva Antti periköön Niskavuoren! Aikansa vastustettuaan Juhani taipuu äitinsä ja Niskavuoren tahtoon. Hän lähtee puhemiehineen Saaroisiin kosiomatkalle ja tapaa Loviisan ensimmäisen kerran sitten lapsuusvuosien. Saaroisten tytär on Niskavuoren isäntää viitisen vuotta nuorempi. Syrjässä maailmanmenosta Hämeen koillissyrjällä elänyttä Loviisaa kiehtoo ajatus elämästä Niskavuorella rintamaiden sydämessä. Loviisa päättää tulla Juhanille vaimoksi ja suurtila saa nöyrän miniän rahoineen. Juhani ei kuitenkaan pääse Malviinan yli, vaan alkaa pitää häntä [[jalkavaimo]]naan. Oltuaan piikana jonkin aikaa toisaalla, Malviina palaa Juhanin tahdosta Niskavuorelle. Vanha emäntä ja Heta haluavat savustaa Malviinan ulos. Kustaava ja Antti yrittävät tasapainoilla vastakkaisten voimien välissä. Yritetäänpä Antista tehdä aviomiestäkin Malviinalle ja häntä väitetään Malviinan pojan isäksi, mikä tuhoaa Antin suhteen Nikkilän Kirstiin.
===Säyseä miniä...tiukka emäntä===
Häissään Juhani on hermostunut ja murskaa sormillaan puuistuimen selkänojan. Loviisa tulee alusta alkaen erittäin hyvin toimeen [[anoppi]]nsa kanssa. Vanha emäntä selvittää Loviisalle niskavuorelaisten olevan hieman levotonta väkeä, mutta pahoja he eivät ole. Itsekin aikoinaan miniänä taloon tullut vanha emäntä käyttää Loviisalle niskavuorelaisista puhuessaan monikon kolmatta persoonaa. Alkuun Loviisa on hyvin säyseä nuori emäntä, hän pyrkii välttämään konflikteja. Hän sallii kälynsä Hetan emännöidä Niskavuorta. Juhani ja Kustaava huomauttavat Loviisalle, että hänen ei tulisi antaa Hetan liiaksi komennella itseään.
Tarinan käännekohta on, kun Loviisalle paljastuu miehensä suhde mejerskaan. Renki Martti tulee myöhään illalla Niskavuoren tupaan Malviinan-himossaan, hän haluaisi naida mejerskan ja tunnustaisi Malviinan pojankin omakseen. Mejerska pysyy viileänä Martille. Mustasukkainen Juhani sattuu paikalle ja heittää rengin ulos. Malviina haluaisi lähteä Niskavuorelta, mutta Juhani ei voi päästää häntä...ja juuri kun Juhani on kumartunut suutelemaan Malviinaa, tupaan ilmestyy Loviisa. Kauhistunut nuori emäntä juoksee vauvansa kanssa pimeään metsään, josta häntä etsitään kissojen ja koirien kera. Seuraavana päivänä Loviisan isä vierailee Niskavuorella, häneltä pyritään salaamaan tapahtunut. Loviisa vauvoineen palaa pahoinvoivana tupaan, hänen isänsä arvelee tyttären huonon olon johtuvan [[raskaus|raskaudesta]]. Albertiinan luona kummilassahan Loviisa vain on vieraillut, ja sinne on niin kovin huono tie, Saaroisten isännälle valehdellaan yksissä tuumin. Myös vanha emäntä on haettu tupaan, Kustaava tarjoaa hänelle omenan, joita tuuli yöllä on pudotellut. Äkkiä omena putoaa emännän kädestä ja vierii lattialle. Hän kuolee keinutuolissa istuessaan. Loviisa ottaa välittömästi emännän velvollisuudet hoitaakseen, hän ei anna Hetan enää komennella itseään. Juhani muistuttaa Hetalle, että Loviisa on ainoa emäntä Niskavuorella, ja häntä on toteltava. Loviisan nöyryyden aika on ohi.
===Malviinan ja Loviisan sopimus===
Loviisa ja Juhani ajautuvat taisteluun, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Juhani yrittää hukuttaa naisasiat viinapulloon. Samalla hänen pitäisi rakentaa [[senaattori]]n uraa [[talonpoikaissääty|talonpoikaissäädyn]] edustajana. Kun Juhani lähtee [[Helsinki]]in, Loviisa kutsuu Malviinan ja tämän äidin, Juse-muorin, puhutteluun. Loviisa ehdottaa Malviinalle, että tämä lähtisi [[Pohjanmaa]]lle, missä Loviisalla on sukua. Malviinan poika jäisi niskavuorelaisten hoitoon. Hän tarjoaa mejerskalle kolmea sataa [[Suomen markka|markkaa]] taloudelliseksi tueksi. Ylpeä Malviina heittää setelit piirongin päälle; hän tulkitsee rahatarjouksen Loviisan yritykseksi ostaa aviomiehensä Malviinalta. Juse-muorille raha kuitenkin kelpaa. Mejerska katoaa iäksi Niskavuorelta ja ottaa poikansa mukaansa. Asiaan palataan vuosikymmeniä myöhemmin, [[jatkosota|jatkosodan]] vuosina, kun Juhani Mattila palaa isänsä tilalle.
Juhani vaatii Loviisaa paljastamaan Malviinan olinpaikan. Loviisa ei suostu. Samaan aikaan Niskavuorelle on tehty Loviisan rahoilla hankintoja. Huutokaupasta ostetuilla arvokkailla huonekaluilla Niskavuorelle sisustetaan tyylikäs sali. Se saadaan kuntoon juuri ennen juhlia, joihin saapuu pitäjän silmäätekeviä. Isäntäkin pitää vielä saada kuntoon, sillä suurena päivänä hän juovuksissa tulee uhoamaan saliin ja näyttämään isännän valtaansa. Saunan kautta isäntä saadaan edustuskuntoon, hän sanoo Loviisalle tulleensa järkiinsä, eikä halua menettää taloaan ja asemaansa yhden naisen tähden. Raivoisan rymistelyn jälkeen Loviisa on lunastanut paikkansa Niskavuoren [[matriarkka]]na. Hän joutuu kokoamaan itsensä, ja pyytää voimaa jumalaltaan, jotta jaksaisi Niskavuoren emäntänä.
{{Juonipaljastus loppu}}
==Kuvausajat ja -paikat==
''Loviisa'' kuvattiin kesällä ja syksyllä 1946. Niskavuoren tilaa elokuvassa esittää Pakaraisten talo [[Lammi]]lla Syrjäntaustan kylässä. Saaroisten tila on Ojakkalan talo [[Nurmijärvi|Nurmijärvellä]] [[Palojoki|Palojoen]] kylässä.
==Arvioinnit==
''Loviisa'' sai aikalaiskriitikoilta pääasiassa myönteisen vastaanoton. [[Tampere]]lainen [[Aamulehti]] kirjoitti: "''Loviisa'' on valmistettu hyvin huolellisesti niinkuin yleensä Suomi-Filmin elokuvat --- Vaala on pyrkinyt vakavasti sekä filmaattisuuteen, että taiteelliseen ilmaisuun, mutta nähdäkseni onnistunut siinä vain puolittain." Aamulehti kritisoi elokuvan alkua pitkäveteiseksi tapahtumien valmisteluksi, mutta huomautti, että loppua kohden elokuvan dramaattinen jännitys kohoaa. [[Helsingin Sanomat]] hehkutti Eino Heinon kuvausta, hänen kykyään saada [[Häme|hämäläinen]] luonto niin täyteläisen hellästi kuvattua, että se liikuttaa mieltä. ''[[Mitä missä milloin]] 1990'' -kirjassa [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Loviisan'' yhdeksi sadasta merkittävästä suomalaisesta näytelmäelokuvasta. Hän piti sitä parhaana Vaalan kolmesta Niskavuori-filmatisoinnista.
==Huomioita==
[[Valtion Elokuvatarkastamo]] lyhensi yhdellä metrillä elokuvan alkupuolen kohtausta, jossa Juhani asettaa kätensä Malviinan polvelle ja kohottaa isännän lumonneen piian hametta.<ref>http://www.hauho.fi/nettihella/tuotanto/elokuvat/ealoitus.htm</ref>
[[Ruotsi]]ssa elokuva tunnetaan nimellä ''Gårdarnas folk''
Väänänen tulkitsi Loviisaa myös elokuvissa ''[[Niskavuoren Heta]]'' ([[1952]]) ja ''[[Niskavuoren naiset (vuoden 1958 elokuva)|Niskavuoren naiset]]'' ([[1958]]). Palo tulkitsi [[Edvin Laine]]en Niskavuori-filmatisoinneissa [[1950-luku|1950-luvulla]] Juhanin poikia Aarne Niskavuorta ja Juhani Mattilaa. Hän oli näytellyt Aarnea myös Vaalan ''[[Niskavuoren naiset]]'' -elokuvassa vuonna [[1938]].
Wuolijoen alkuperäisnäytelmässä on kolme näytöstä, ja kussakin niistä kaksi kuvaelmaa. Elokuvan alkuun lisättiin tapahtumia, joita näytelmässä ei ole. Tapahtumia laajennettiin Niskavuoren tilan ulkopuolelle, muun muassa Saaroisiin. Myös henkilökaartia muutettiin.
==Lähteet ja viitteet==
*MMM 1990, Kustannusosakeyhtiö Otava 1989, ISBN 951-1-10908-1, sivu 401
*Elonet ''Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä''
▲* Elokuva ''Loviisa - Niskavuoren nuori emäntä''
▲* Suomen kansallisfilmografia 3, ISBN 951-37-1019-X
[[Luokka:Suomalaiset elokuvat]]
| |||