Ero sivun ”Viranomainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sr:Јавне агенције |
Laajennettu ja lähteistetty |
||
Rivi 1:
'''Viranomainen''' on [[julkinen yhteisö|julkisen yhteisön]], kuten kunnan, kirkon tai valtion, pysyvä toimielin, jolle on [[säädös|säädöksillä]] annettu toimivalta tiettyjen tehtävien hoitamiseen toimialallaan. Viranomaisena voi olla yksi [[virkamies]], tai useampia virkamiehiä, jolloin käytetään nimitystä [[virasto]] tai laitos.<ref name="Uusi">Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1966</ref> Etenkin monet valvontaviranomaiset ovat yksittäisviranomaisia (esimerkiksi [[tasa-arvovaltuutettu]] ja [[oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamies]]), vaikka heidänkin toimintansa perustuu valmisteluhenkilöstön toimintaan.<ref>Encyclopædia Iuridica Fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1997, osa V p. 1175</ref>
==Suomen viranomaiset==
Viranomaisia sitovat erilaiset lait, muun muassa syrjinnän kielto ja velvollisuus palvella asiakasta hänen [[äidinkieli|äidinkielellään]]. Viranomaisten päätöksistä voi myös yleensä valittaa tai kannella, jos kokee joutuneensa rikkomuksen kohteeksi. Kantelun voi tehdä esimiehelle tai yleiselle laillisuusvalvojalle. Viranomaisen lopullisesta päätöksestä on mahdollista valittaa [[hallinto-oikeus|hallinto-oikeuteen]]. Valmistelua koskevista päätöksistä ei voi valittaa.{{lähde}} Usein ennen valituksen tekemistä on tehtävä oikaisuvaatimus viranomaiselle itselleen. Lopullisen päätöksen antaa viime kädessä [[korkein hallinto-oikeus]].▼
Viranomaiset voidaan jakaa esimerkiksi oikeus- ja hallintoviranomaisiin tai yleis- ja erityisviranomaisiin. Oikeusviranomaisia ovat [[tuomioistuin|tuomioistuimet]] ja hallintoviranomaisia esimerkiksi [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]], joka on yleisviranomainen, ja [[keskusvirasto]]t, jotka ovat erityisviranomaisia.<ref name="Uusi" />
Suomen viranomaisia ovat<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 4 §]</ref>
* valtion hallintoviranomaiset, valtion virastot ja laitokset
* tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet
* [[Valtion liikelaitos|valtion liikelaitokset]]
* [[Suomen Pankki]], [[Rahoitustarkastus]], [[Kansaneläkelaitos]] ja muut itsenäiset [[julkisyhteisö|julkisoikeudelliset laitokset]]
* [[eduskunta|eduskunnan]] virastot ja laitokset
* [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnan]] viranomaiset
* valtion viranomaisen päätöksellä perustettu itsenäinen lautakunta, neuvottelukunta, komitea, toimikunta, työryhmä, toimitusmies sekä kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastaja
* kunnalliset viranomaiset ([[Kunnanvaltuusto Suomessa|valtuusto]], [[Kunnanhallitus Suomessa|kunnanhallitus]], lautakunnat, johtokunnat sekä kuntayhtymien toimielimet)<ref>[http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;349;22080;29601;5269 Sosiaaliturva 5/2000]</ref>
* kirkon viranomaiset ([[kirkolliskokous]], [[piispainkokous]], [[kirkkohallitus]] ja sen alaiset toimielimet, [[tuomiokapituli]] ja [[kirkon työmarkkinalaitos]])<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 Kirkkolain 3 luvun 7 §]</ref>
==Viranomaistoiminta==
Viranomaistoiminta tapahtuu yleensä virastoissa tai laitoksissa, vaikka nimityksillä ei ole itsenäistä oikeudellista merkitystä. Virastot (esimerkiksi [[ministeriö]]t) huolehtivat lähes yksinomaan kirjallisista hallintotehtävistä, kun taas laitokset tuottavat ja jakavat julkisia palveluja.<ref>Encyclopædia Iuridica Fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1997, osa V p. 1176</ref>
Lainsäädännössä määritellyt tehtävät ja toimivalta koskevat yleensä viranomaista tiettynä kokonaisuutena eivät niinkään yksittäistä virkamiestä. Viranomaiskokonaisuuden henkilökunnan tehtävät määritellään työjärjestyksessä tai määräyksessä. Viraston työjärjestyksen mukaisessa tehtävässä päätöksiä tekevä virkamies ei ole viranomainen, vaan hän käyttää viranomaiselle annettua päätösvaltaa.<ref>Encyclopædia Iuridica Fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1997, osa V p. 1175–1176</ref>
Samaan hallinnonhaaraan kuuluvat viranomaiset ovat alisteisia toisiinsa nähden muodostaen virka-asteikon eli virkahierarkian. Ylempi viranomainen ei voi yleensä puuttua alemman toimintaan yksittäistapauksessa, ellei sillä ole siihen valtuutusta. Poikkeuksen tekevät keskitetyt hallinnonalat kuten [[poliisi]]- ja sotilashallinto. Suomessa yhden hallinnonhaaran viranomainen ei voi antaa määräyksiä eikä muutenkaan puuttua toisen hallinnonhaaran viranomaisen toimintaan.<ref name="Uusi" /><ref>Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965</ref>
▲Viranomaisessa toimiva henkilö toimii virkavastuulla ja on siksi raskaammassa vastuussa teoistaan kuin tavallinen työntekijä. Viranomaisia sitovat erilaiset lait, muun muassa syrjinnän kielto ja velvollisuus palvella asiakasta hänen [[äidinkieli|äidinkielellään]]. Viranomaisten päätöksistä voi myös yleensä valittaa tai kannella, jos kokee joutuneensa rikkomuksen kohteeksi. Kantelun voi tehdä esimiehelle tai yleiselle laillisuusvalvojalle. Viranomaisen lopullisesta päätöksestä on mahdollista valittaa [[hallinto-oikeus|hallinto-oikeuteen]], valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä voi valittaa [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimpaan hallinto-oikeuteen]].
==Lähteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Viranomaiset]]
| |||