Ero sivun ”Venäjä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 83.146.246.146 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KLS tekemään versioon. |
||
Rivi 13:
|väkiluvun-sijaluku=8
|väkiluku=142 894 100
|väestötiheys=8,
|itsenäisyystapahtumat=[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]]:
|itsenäisyysvuodet=[[12. kesäkuuta]] [[1990]] (suvereenisuusjulistus)
Rivi 84:
[[Kuva:IE expansion.png|thumb|[[Kurgaanikulttuuri|Kurgaanihypoteesi]]: Eteläinen Venäjä [[Protoindoeurooppalaiset|Indoeurooppalaisten kansojen]] kantakotina]]
Esihistoriallisina aikoina Etelä-Venäjän suurilla aroilla asui hajanaisia vaeltavien paimentolaisten heimoja. Antiikin aikaan Kaspian aroilla asuivat [[skyytit]].<ref name = Belinskij>{{Lehtiviite|Tekijä=Belinskij, Andrej & H. Härke|Otsikko=The 'Princess' of Ipatovo|Julkaisu=Archeology|Vuosikerta=52|Numero=2|Ajankohta=March/April 1999|Osoite=http://cat.he.net/~archaeol/9903/newsbriefs/ipatovo.html}}</ref> Näiden arolla eläneiden yhteiskuntien jäännöksiä on löydetty 1900-luvun aikana muun muassa [[Stavropolin aluepiiri|Stravropolista]],<ref name = Belinskij/> [[Tšeljabinskin alue|Tšeljabinskista]]<ref>{{cite book | last = Drews | first = Robert | title = Early Riders: The beginnings of mounted warfare in Asia and Europe | year = 2004 | publisher = Routledge | location = New York | pages = 50}}</ref> Arkaimista, Uralin eteläpuolen aroilta<ref>{{cite web|last=Koryakova|first=Dr. Ludmila|title=Sintashta-Arkaim Culture|publisher=The Center for the Study of the Eurasian Nomads (CSEN)|url=http://www.csen.org/koryakova2/Korya.Sin.Ark.html|accessdate=2007-07-20}}</ref> sekä [[Altai (vuoristo)|Altain vuoristosta]].<ref>{{cite web|title=1998 NOVA documentary: "Ice Mummies: Siberian Ice Maiden"|work=Transcript|url=http://www.pbs.org/wgbh/nova/transcripts/2517siberian.html|accessdate=2007-12-26}}</ref> 700-luvun eaa. jälkipuolella [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] kauppiaat välittivät Venäjän alueelle vaikutteita omasta yhteiskunnastaan [[Don]]in ja [[Tamaninniemi|Tamaninniemen]] kauppapaikkojen kautta.<ref>{{cite book|last=Jacobson|first=Esther|title=The Art of the Scythians: The Interpenetration of Cultures at the Edge of the Hellenic World|publisher=Brill|date=1995|location=p. 38|isbn=9004098569}}</ref> 200- ja 500-luvuilla EAA [[Krim]]in itäosissa sijainnut [[Bosporoksen valtakunta]], hellenistinen Kreikan siirtokuntia seurannut [[politeia]],<ref>{{cite book|last=Tsetskhladze|first=Gocha R.|title=The Greek Colonisation of the Black Sea Area: Historical Interpretation of Archaeology|publisher=F. Steiner|date=1998|location=p. 48|isbn=3515073027}}</ref> jäi sotaisten paimentolaiheimojen, kuten [[hunnit|hunnien]] ja [[Avaarit (Euraasia)|avaarien]], toistuvien hyökkäysten alle.<ref>{{cite book|last=Turchin|first=Peter|title=Historical Dynamics: Why States Rise and Fall|publisher=Princeton University Press|date=2003|location=pp. 185–186|isbn=0691116695}}</ref> Turkkilainen kansa, [[kasaarit]], hallitsivat [[Volga]]n eteläosien jokialueen aroja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] ja [[Mustameri|Mustanmeren]] välissä
[[Kuva:Muromian-map.png|thumb|left|Euroopan puoleisen Venäjän kulttuurit [[Varjagit|Varjagien]] tuloon asti.]]
Nykyvenäläisten kielelliset esi-isät olivat [[Slaavit|slaaviheimoja]], joiden alkuperäisen kotialueen jotkut tutkijat ovat sijoittaneet [[Pripetin suot|Pripetin soiden]] metsäalueille.<ref>{{cite book|last=For a discussion of the origins of Slavs, see Barford|first=Paul M.|title=The Early Slavs|publisher=Cornell University Press|location=pp. 15–16|isbn=0801439779}}</ref> Itäslaavit asettuivat näin vähitellen Venäjän länsiosiin kahtena aaltona, joista toinen liikkui [[Kiova]]sta kohti nykyisiä [[Suzdal]]in ja [[Murom]]in alueita ja toinen [[Polatsk]]ista kohti [[Novgorod]]ia ja [[Rostov]]ia.<ref name = Christian2>{{cite book|last=Christian|first=David|title=A History of Russia, Central Asia and Mongolia|publisher=Blackwell Publishing|date=1998|location=pp. 6–7|isbn=}}</ref> 600-luvulta alkaen itäslaavit edustivat suurinta osaa läntisen Venäjän asukkaista,<ref name = Christian2/> ja niihin yhdistyi hitaasti mutta rauhanomaisesti [[Suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisia]] heimoja, joihin kuuluivat muun muassa [[merjalaiset]],<ref>{{cite book|last=Paszkiewicz|first=Henry K|title=The Making of the Russian Nation|publisher=Darton, Longman & Todd|date=1963|location=p. 262}}</ref> [[muromat]],<ref>{{cite book|last=McKitterick|first=Rosamond|title=The New Cambridge Medieval History|publisher=Cambridge University Press|date=1995|location =p. 497|isbn=0521364477}}</ref> ja [[metseräläiset]].<ref name = Mongait>{{cite book|last=Mongaĭt|first=Aleksandr Lʹvovich|title=Archeology in the U.S.S.R.|publisher=Foreign Languages Publishing House|date=1959|location=p. 335}}</ref>
Rivi 172:
[[Kuva:Moscow City 16.05.2008 (1).jpg|thumb|left|Moskovaa rakennetaan. Kaupunki on maailman kallein paikka elää.<ref>{{cite web|last=Sahadi|first=Jeanne|title=Moscow remains the world’s most expensive city while London moves up from fifth to second place|publisher =CNN|url=http://money.cnn.com/2007/06/15/pf/most_expensive_cities/index.htm|accessdate=2008-03-09}}</ref>]]
Vuonna 1993 maa ajautui [[Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993|perustuslailliseen kriisiin]], joka oli Moskovan rajuin sisäinen taistelu Lokakuun vallankumouksen jälkeen.<ref>{{cite web|url=http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9F0CE1D61031F937A35753C1A965958260|title=Showdown in Moscow: The Overview; Yeltsin sends troops to oust armed foes from parliament;
1990-lukua leimasivat aseistetut etniset konfliktit Pohjois-Kaukasuksella. Konflikteissa oli kyse islamistien kapinasta federaation valtaa vastaan (etenkin [[Tšetšenia]]ssa) tai paikallisten ryhmien välisistä etnisistä tai klaanien kahinoista (kuten [[Pohjois-Ossetia-Alania]]ssa [[osseetit|osseettien]] ja [[Inguušit|inguušien]] välillä tai eri klaanien välillä Tšetšeniassa). 1990-luvun alussa tšetšeeniseparatistit julistivat maan itsenäiseksi, jonka jälkeen alueella on käyty katkottaista [[sissisota]]a ([[Ensimmäinen Tšetšenian sota]], [[Toinen Tšetšenian sota]]) tšetšeenien kapinallisryhmien sekä Venäjän armeijan välillä.<ref name=nuff/> Separatistien terroristihyökkäykset siviileitä vastaan, kuten [[Venäjän kerrostalopommit]], [[Moskovan teatterikaappaus]] ja [[Beslanin koulukaappaus]] tappoivat satoja ihmisiä ja aiheuttivat huomiota maailmalla. Tšetšenian sodissa kuoli joidenkin arvioiden mukaan pari sataatuhatta ihmistä ja niihin liittyi paljon siviileitä vastaan kohdistettuja julmuuksia ja muita sotarikoksia.
| |||