Ero sivun ”Vladislav Surkov” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Surkovin isä Andarbek Dudajev on [[tšetšeenit|tšetšeeni]] ja hän vietti ensimmäisen viisi vuottaan Duba-Jurtissa ja [[Groznyi]]ssa. Hänen syntymänimensä on Aslambek, mutta vanhempien erottua hänen äitinsä muutti Solntsevon kylään Lipetskin alueelle ja hän otti nimen Surkov.
 
Surkov on taloustieteiden kandidaatti kansainvälisestä yliopistosta ja on palvellut 1983–1985 Neuvostoliiton armeijassa osallistuen pienyritystoimintaan sekä 1991-19961991–1996 Menatep-ryhmän rahoitustoimintaan. Vuosina 1996-19971996–1997 hän toimi Rosprom-Jukosin varajohtajana sekä Commercial Innovation Bank Alfa Bankin hallituksen varapuheenjohtajana sittemmin tuomitun [[Mihail Hodorkovski]]in yhtiöryppäässä.
 
Television (ORT) julkissuhteiden johtajana hän toimi 1998-19991998–1999 tultuaan nimitetyksi 1999 presidentin kansliapäällikön neuvonantajaksi. Maaliskuussa 2004 hänet nimitettiin presidentin kanslianpäällikökönkansliapäällikön neuvonantajaksi ja [[3. elokuuta]] [[1999]] Venäjän presidentin apulaiskansliapäälliköksi.
 
Julkisissa lausunnoissaan Surkov on puolustanut Venäjän keskushallinnon voimavaroja hajaantunutta päätöksentekoa vastaan sekä pyrkinyt kehittämään strategiaa Ukrainassa marraskuusta 2004 tammikuuhun 2005 tapahtunutta liberaalia [[Ukrainan oranssi vallankumous|oranssivallankumous]]ta vastaan Venäjällä. [[17. heinäkuuta]] [[2005]] hän piti salaisena pidetyn puheen Delovaja Rossija -nimisellä talousforumilla, jossa hän esitteli keinoja taistella "kansainvälisiä salaliittoja vastaan".<!-- (KTS. [[Surkovin puhe 17.7.2005]].-->
Rivi 12:
Suomessa Surkov tuli kuuluisaksi esittämällä radio Svobodassa väitteen siitä, että suomalais-unkarilais-virolainen kulttuurityö Venäjällä [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilaisten]] kansojen keskuudessa tähtäisi vähemmistökansallisuuksien itsetunnon nostamiseen siten, että tällä voitaisiin vaikuttaa suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen asuinalueilla sijaitsevien luonnonvarojen käyttöön.
 
===Suvereeni demokratia===
[[20. huhtikuuta]] [[2007]] 20:48 [[Moskovan aika]]an ilmestyi [[Gazeta.Ru]]:ssa [[Kiova]]ssa julkaistua analyyttistä kirjoitusta siteeraava artikkeli, jossa epäiltiin Vladislav Surkovia [[Viktor Janukovitš]]in uuden poliittisen strategian laatijana: resurssien ohjaamista oranssivallankumouksellisten tapaan joukkomielenosoituksiin Kiovassa [[Maidan]]illa, vaikuttamista suoraan [[Ukrainan perustuslakituomioistuin|Ukrainan perustuslakituomioistuimeen]] sekä vetoamista länsimaiseen tapaan kansainvälisiin järjestöihin. Venäläinen [[Gazeta.Ru]] otsikoi artikkeliin viittaavan juttunsa [[4. huhtikuuta]] [[2007]]: ''Oranssivastavallankumouksen harmaa kardinaali'' tarkoittaen Surkovia. Dmitri Vinogradovin ja Alija Samigullinan kirjoittamassa artikkelissa korostettiin ukrainalaista lähdettä sekä toistettiin ''ikään kuin'' osoittaen lähteen tulkinnanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gazeta.ru/politics/ukraine/1604474.shtml | Nimeke =Серый кардинал оранжевой контрреволюции | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gazeta.Ru | Viitattu =4.12.2007 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
Surkov esitteli 22. helmikuuta 2006 puheessaan Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa "suvereenin demokratian" käsitteen. Idean ydinkohtana oli että kansakunta tavoittelee materiaalista hyvinvointia, vapautta ja oikeudenmukaisuutta, sen poliittisen vallan ja päätösten perusteella, jotka kansa itse muodostaa.
 
Mm. [[Sergei Ivanov]], [[Vladimir Putin]] ja [[Boris Gryzlov]] ovat sittemmin siteeranneet käsitettä.
 
Taustalla oli tietenkin Ukrainan oranssin vallankumouksen tapahtumat, jotka Venäjällä nähtiin ulkopuolelta (erityisesti Yhdysvalloista) rahoitetuiksi ja lietsotuiksi.
 
Käsitettä ovat arvostelleet mm. [[Dmitri Medvedev]], [[Mihail Gorbatšov]] ja [[Mihail Kasjanov]].
 
Masha Lipman kirjoittaa [[Washington Post]]issa: ''"Suvereeni demokratia" on Kremlin keksintö, joka välittää kaksinaisen viestin: ensiksikin sen että Venäjän järjestelmä on demokraattinen, ja toiseksi tämä on hyväksyttävä ja yritystä kiistää se pidetään epäystävällisenä ja puuttumisena Venäjän sisäisiin asioihin.''<ref>Saturday, July 15, 2006; Page A21 [http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/07/14/AR2006071401534.html]</ref>
 
[[20. huhtikuuta]] [[2007]]<!-- 20:48 [[Moskovan aika]]an ??oleellista?--> ilmestyi [[Gazeta.Ru]]:ssa [[Kiova]]ssa julkaistua analyyttistä kirjoitusta siteeraava artikkeli, jossa epäiltiin Vladislav Surkovia [[Viktor Janukovitš]]in uuden poliittisen strategian laatijana: resurssien ohjaamista oranssivallankumouksellisten tapaan joukkomielenosoituksiin Kiovassa [[Maidan]]illa, vaikuttamista suoraan [[Ukrainan perustuslakituomioistuin|Ukrainan perustuslakituomioistuimeen]] sekä vetoamista länsimaiseen tapaan kansainvälisiin järjestöihin. Venäläinen [[Gazeta.Ru]] otsikoi artikkeliin viittaavan juttunsa [[4. huhtikuuta]] [[2007]]: ''Oranssivastavallankumouksen harmaa kardinaali'' tarkoittaen Surkovia. Dmitri Vinogradovin ja Alija Samigullinan kirjoittamassa artikkelissa korostettiin ukrainalaista lähdettä sekä toistettiin ''ikään kuin'' osoittaen lähteen tulkinnanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gazeta.ru/politics/ukraine/1604474.shtml | Nimeke =Серый кардинал оранжевой контрреволюции | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gazeta.Ru | Viitattu =4.12.2007 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
== Lähteet ==