Ero sivun ”Apoteoosi” versioiden välillä

[[Konstantinus I Suuri]] (306–337) edustaa siirtymävaihetta roomalaisesta pakanallisesta apoteoosis­ta kristilliseen kuolemattomuuteen. Monien pakanallisten rituaalien tavoin myös konsekraatio säilyi jäänteenä pakanuudesta, ja Konstantinuksen hautajaiset olivatkin sekoitus pakanallista ja kristillistä seremoniaa. Hautajaisten ensimmäinen vaihe voidaan tulkita pakanalliseksi, sillä siinä armeija suoritti seremonian keisarivainajan kunniaksi, kun taas Apostolikirkossa pidettiin kristillisen riitin mukainen jumalanpalvelus. Konstantinuksen kunniaksi vuosien 337–341 välillä lyödyissä konsekraatiorahoissa myös sekoittuvat roomalainen apoteoosisymboliikka, kristillinen ajattelu ja hellenistiset käsitykset astraalista[[astraali]]sta kuolemattomuudesta. Rahoissa esiintyvät jumalan käsi, nelivaljakon vetämät aurinkovaunut ja peitetty pää ovat tulkittavissa sekä pakanallisiksi että kristillisiksi symboleiksi.