Versio 12. joulukuuta 2008 kello 13.58 muokkaa 85.157.96.251 (keskustelu) Levinneisyyskartta ← Vanhempi muutos		Versio 12. joulukuuta 2008 kello 20.41 muokkaa kumoa Tikkakit (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 245 muokkausta fix; poistin levinneisyyskartan, sillä siitä puuttui ''baudini''n esiintymisalue Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Taksonomia/eläimet \| nimi = Mustakakadu \| status = {{Elinvoimainen}} \| status_ref = <ref name ="yksi">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/142432] ~~Luettu~~\| ~~{{subst:#time:j~~Nimeke = IUCN 2008 Red List \| Julkaisija = IUCN \| Viitattu = 12.n12.~~Y\|{{subst:LOCALTIMESTAMP}}~~2008}}</ref> \| kuva = Yellow-tailed black cockatoo.jpg \| leveys = 250 Rivi 18: \| kaksiosainen = Calyptorhynchus funereus \| kaksiosainen_auktori =[[George Shaw\|Shaw]], 1794 ~~\| levinneisyyskartta = Bird range yellow-tailed black cockatoo.png~~ \| wikispecies = Calyptorhynchus funereus \| commonscat = Calyptorhynchus funereus Rivi 25 ⟶ 24: == Koko ja ulkonäkö == Mustakakadu on noin 67 cm pitkä ja painaa ~~910–1 200~~750–900 grammaa. Se on yleisväriltään mustanruskea, ja varsinkin alapuolen höyhenten reunukset ovat kellertävät. Poskessa on kellertävä laikku ja mustassa pyrstössä on keltainen tai valkoinen kuvio. ~~Nostaa~~Se nostaa toisinaan päälaenhöyhenensä töyhdöksi. Nokka on tummanharmaa, iiris tummanruskea ja koivet ruskeat. Naaraan poskilaikku on kirkkaampi ja nokka on luunvärinen. Nuoret linnut muistuttavat naarasta. Mustakakadut ovat vilkkaita ja äänekkäitä. Niiden lentoääni on lajityypillinen kova huuto "kii-ou", varoitusääni karhea kirkaisu. Mustakakadut voivat elää vankeudessa 50-vuotiaiksi. Mustakakadujen ruokailulento on rauhallista lepattelua. Muuttomatkoillaan ne lentävät hyvin korkealla ja pitävät yhteyttä toisiinsa jatkuvalla huutelulla. == Esiintyminen == Mustakakadua tavataan Kaakkois- ja Lounais-Australiassa. Sen elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen populaation koko on ~~noin~~yli 3020 000 yksilöä. Lajista tunnetaan kaksi alalajia: ''funereus'' ja ''baudinii'', joista ''funereus'' elää Australian kaakkoisosassa [[Queensland]]in keskiosista aina [[Kangaroo Island]]ille ja Eyren niemimaalle sekä [[Tasmania]]ssa ja [[Bassinsalmi\|Bassinsalmen]] suurimmilla saarilla. Alalaji ''baudini'' elää yleisenä Lounais-Australiassa Murchisonjoen eteläpuolella. Mustakakadut ovat [[muuttolintu\|osittaismuuttajia]]. Lounais-Australian sisämaan linnut muuttavat maalis-toukokuussa rannikolle, josta ne palailevat sisämaan vehnänviljelyalueelle, määrien ollessa suurimmillaan huhti-lokakuun aikana. Pesintää tapahtuu koko esiintymisalueella, pääasiassa kuitenkin sisämaassa. Laji elää tavallisesti pareittain tai pikku parvissa, mutta toisinaan ne lyöttäytyvät suuriksi parviksi herkuttelemaan mäntyjen (''Pinus'') siemenillä tai kulon käyneessä metsässä, josta ne etsivät [[Banksiat\|banksioiden]] käpyjä ja siemeniä. == Eliympäristö == Mustakakadut elävät monentyyppisissä metsissä ja pensaikoissa tasangoilta vuoristoon. Alalaji ''funereus'' asuu enimmäkseen vain tuoreissa ja vetisissä metsissä, käyden harvinaiseksi kuivilla alueilla, kun taas ''baudini'' viihtyy hyvin myös kuivien maiden [[eukalyptus]]metsiköissä ja pensaikkomailla. ~~Mustakakadut elävät alavien maiden savanneja reunustavilla sademetsien laitamilla 1 300 metrin korkeuteen asti.~~ == Lisääntyminen == Lisääntymiskausi vaihtelee maantieteellisesti, Lounais-Australiassa se on elo-marraskuussa. Mustakakadun pesä on syvässä puunkolossa, tavallisesti eukalyptuksessa. Naaras munii yhden tai kaksi munaa ja hautoo niitä noin kuukauden. Muna on kooltaan 50 mm x 34,7 mm. Koiras ruokkii hautovaa naarasta kolme-neljä kertaa päivässä. Jos naaras munii kaksi munaa, se munii toisen munan 4–7 päivää ensimmäisen jälkeen. Toinen muna jää usein kuoriutumatta, tai jos se kuoriutuu, jää poikanen yleensä pieneksi ja kuolee pian. Pesäpoikasaika on 12–13 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia aikaisin aamulla ja toistamiseen myöhään iltapäivällä. Poikasia ruokitaan vielä pesästä lähdön jälkeen noin neljän kuukauden ajan. Lisääntymiskausi on elokuusta tammikuuhun. Mustakakadun pesä on syvässä puunkolossa normaalisti avoimessa sademetsämaastossa. Pari voi käyttää samaa pesää peräkkäisinä vuosina. Palmukakadun yhden munan hautomisesta huolehtii naaras. Haudonta-aika on 30–35 päivää ja pesäpoikasaika on noin 80 päivää. Palmukakadun soidin on näyttävä; suurempi koiras tarttuu jalallaan keppiin ja alkaa hakata sillä puunrunkoa saaden aikaan voimakkaan äänen. == Ravinto == Mustakakadut syövät siemeniä, pähkinöitä, marjoja, hedelmiä, kukkia sekä hyönteisiä ja ~~silmuja~~niiden toukkia. Paikoin ne ovat puutarhurien riesana syömällä omenista siemenet. Metsänviljelyalueilla ne syövät [[rannikkomänty\|rannikkomännyn]] (''Pinus pinaster'') siemeniä aiheuttaen suuria taloudellisia menetyksiä. Mustakakaduparvi ruokailee puun latvustossa hyvin huomaamattomasti. Yksi tai kaksi lintua on vartiossa, ja vaaran havaittuaan ne varoittavat kirkumalla, jolloin koko parvi lennähtää pois. == Lähteet == * Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3 [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=177479 ITIS: Calyptorhynchus funereus] {{en}} [http://www.parrots.org/index.php/encyclopedia/profile/yellow_tailed_black_cockatoo/ World Parrot Trust] ===Viitteet===

Ero sivun ”Mustakakadu” versioiden välillä