Ero sivun ”Robert Ley” versioiden välillä

 

Työväenrintaman perustamisen jälkeen entisten ammattiliittojen raunioille perustettiin työläisten ja viranhaltijoiden yhteisliittoja sekä neuvotteluelimiksi suuri ja pieni työväenkonventti. Rakenne muistutti siis vielä jossain määrin vanhoja ammattiliittoja. 27. marraskuuta 1933 luotiin DAF:n keskustoimisto, jonka alaisina toimivat valtakunnallistet yritysyhteisöt, Gau-alueiden yritysyhteisöt sekä paikalliset yritysyhteisöt. Täten Leyn onnistui korvata vanha ammattiliittorakenne uudella, hierarkkisella rakenteella. Samalla järjestössä otettiin käyttöön puolueen tapainen johtajaperiaate, jossa alemmat tasot panivat toimeen ylempien tasojen käskyt.

 

Samalla DAF:sta muodostui yhä selkeämmin puoluejärjestön osa, jonka tehtävänä oli pitää huolta työväestön asemasta ja samalla kohottaa sen moraalia ja työn tuottavuutta. DAF liittyi Kansallissosialistiseen puolueeseen sen järjestönä. Samalla järjestöstä tuli yhä selkeämmin sosiaalisesti painottunut. Se ymmärsi itsensä "kaikkien järjellä ja nyrkillä uutta luovien saksalaisten" etujärjestöksi, joka koki tehtäväkseen työväestön kohottamisen "kansakunnan tasavertaiseksi ja kunnioitetuksi osaksi". Nämä kauniit periaatteet, jotka pitkälti vastasivat I maailmansodan rintamasotilaiden ideologiaa, kätkivät sen, että Saksan työläisiltä oli tosiasiassa riistetty heidän etujärjestönsä ja että heistä oli tehty puolueen ja valtion hyväksi työtä tekeviä kansakunnan jäseniä.

 

Heinäkuussa 1933 DAF:llä oli 5.320.000, kesäkuussa 1934 16.000.000 ja joulukuussa 1942 jo 25.000.000 jäsentä. Täten se oli suurin Saksan suurjärjestöistä. Se organisoi työpaikoilla suuria sosiaalisia ja vapaa-ajan tapahtumia. Eräs tärkeä toimintamuoto oli Kraft durch Freude ("Voimaa ilosta") -järjestön kautta organisoitu vapaa-ajan ja lomatoiminta. Järjestö järjesti esimerkiksi lomamatkoja ulkomaille ja kotimaassa.

==II maailmansodan aika==