Ero sivun ”Tuotannonohjaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1:
'''Tuotannonohjaus''' on menettely, jolla [[yritys]] pyrkii ohjaamaan [[tuotanto]]a, jotta se pystyisi täyttämään tilattujen [[tuote|tuotteiden]] valmistamisen vaatimukset [[laatu|laadusta]], määrästä ja [[toimitusaika|toimitusajasta]]. Tuotannon ohjaukseen on perinteisesti kuulunut: tuotannon ajoitus, [[varasto]]jen valvonta ja tuotantokapasiteetin tehokas hyödyntäminen. Nykyään tuotannonohjaukseen sisällytetään koko [[toimitusketju]]n kustannusten ja laadun hallinta, sekä [[tavaravirta|tavaravirtojen]] lisäksi myös [[informaatiovirta|informaatiovirrat]]. Tuotannonohjauksen tehtävänä on toteuttaa yrityksen valitsemaa tuotanto[[strategia]]a.
 
==Tietojärjestelmien tukema tuotannonohjaus==
Rivi 11:
* MES (''Manufacturing Execution System'') -taso on käytännön vaatimuksista syntynyt tuotannonohjausohjelmisto ERP-järjestelmien ja tuotantoautomaation välillä. MES-tasolle siirretään ERP-järjestelmästä tilaukset, jossa niiden valmistusjärjestystä voidaan optimoida. MES-tasolta tilaukset siirtyvät automaatiolle siinä muodossa, kun automaatio ne vaatii. Automaatiosta kerätään takaisin tietoa tuotantomääristä, ajoarvoja laadunvalvontaa varten, raaka-aineiden ja energian kulutustietoja. Osasta näistä tiedoista laaditaan raportteja MES-tasolla ja osa siirtyy ERP-tasolle, jossa seurataan koko yrityksen taloudellista tulosta.
 
ERP/MES -järjestelmät käytännössä ovat paljolti rekisteröiviä, tapahtumapohjaisia ohjelmistoja, joissa suunnittelumahdollisuudet ovat vähäisiä. Tämän vuoksi on olemassa erillisiä ohjelmia tai ERP/MES -ohjelmistoihin kuuluu ohjelmistomoduuleita, joilla voidaan [[simulointi|simuloida]] tuotantoa ja laskea "mitä jos" -tapauksia. Näitä käytetään tilausten valmistusjärjestyksen [[optimointi]]in. Tällaista optimointia on esimerkiksi se, että maalauslinjoilla tehdään ensin päivän kaikki valkoiset osat ja sitten vaihdetaan väriä asteittain tummempaan, koska silloin vaihdot ovat helpompia.
 
Tietojärjestelmät ovat perinteisesti pohjautuneet työntöohjaukseen imuohjauksen sijasta. Työntöohjauksella tarkoitetaan lähinnä sitä että tuotteita valmistetaan ennusteen mukaan. Imuohjaus perustuu toimituksiin, jossa seuraava tuotantovaihe imee edelliseltä tuotantovaiheelta osakokonaisuuksia niiden kulutukseen perustuen. Ohjaus etenee näin läpi koko tehtaan tuotantoprosessin, esimerkiksi kanban menetelmän tai kahden laatikon menetelmän avulla. Imuohjauksen avulla pyritään pienentämään varastoja ja yritykseen sitoutunutta vaihto-omaisuutta.
Rivi 28:
# Puhtaasti varastoon tehdään tuotantoa silloin, kun tärkeintä on optimoida tuotannon[[tehokkuus]]. Toinen syy voi johtua valmistusprosessista, joka ei ole käynnistämisen jälkeen helposti pysäytettävissä, kuten tasolasinvalmistus tai [[masuuni]]prosessit. Tuotannonohjausta voi vaikeuttaa myös se, että raaka-aineen toimituksia ei voida pysäyttää, kuten meijerituotannossa. Valmistavassa teollisuudessa harvoin toimitaan varasto-ohjautuvasti. Poikkeuksena on [[massatuotanto]], esimerkiksi suurin osa autotehtaista toimii ennustetun kysynnän mukaan ja valmistaa väri- ja varusteluvaihtoehtoja sen mukaisesti ja vain muutama [[autoteollisuus|autotehdas]] valmistaa autoja tilauspohjaisesti.
 
==JOT- ja LEAN -tuotannonohjausfilosofiat==
 
[[Just-In-Time|JOT-ajattelussa]] halutaan minimoida varastoja ja sen mukaan tuotteet valmistetaan siten, että toimituspäivästä aletaan laskea taaksepäin, koska valmistuksen pitäisi alkaa, jotta tuote on valmiina toimituspäivänä.
Rivi 43:
*D = Defects, rework & inspection (vikaantuminen, korjaus ja tarkastus)
 
[[Lean]]-ajattelumallissa tuotannossa olevien työpisteiden uudelleen sijoittelu muodostaa yleensä ns. [[U-solu]]n. Tässä uudessa [[Lean]]-solussa työvaiheet on tutkittu ja niiden kesto on mitattu tarkasti. Tarkoituksena yleensä on, että työvaiheet seuraavat toinen toisiaan ja niiden kesto on hyvin pitkälti samanlaiset. Tällä menetelmällä päästään myös helposti [[sarjakoko]]a pienentäviin projekteihin ([[single piece flow]]).
 
[[U-solu]]tsolut rakennetaan myös usein [[läpivirtaushylly]]istä. Näin solun työntekijä voi keskittyä tuotteiden valmistamiseen ja materiaalinkeräilijä (eng. {{k-en|water spider}}) tuo yleensä työmääräimen mukaan tarvittavan määrän tuotteisiin tarvittavia komponenttejäkomponentteja [[läpivirtaushylly]]ihinläpivirtaushyllyihin. Hyllyissä voi olla materiaalinkeräilijälle signaalina esim. kaksi-laatikko-järjestelmä: Kun ensimmäinen materiaalilaatikko tyhjenee, nostaa työntekijä sen sivuun, jolloin materiaalinkeräilijä tietää tuoda uuden laatikon läpivirtaushyllyyn.
 
==Lähteet==
* [http://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=nkzGhvPo1ZcC&oi=fnd&pg=PR15&dq=%22Ptak%22+%22Erp:+Tools,+Techniques,+and+Applications+for+Integrating+...%22+&ots=yfrwjwnmYg&sig=e07Yw2dnR8ugU3WFs7kiaLcBugI#PPA167,M1 ERP: Tools, Techniques and Applications for Integrating Supply Chain] (engl){{en}}
* [http://du.ac.in/course/material/ug/ba/esb/Lesson_8.pdf Production Planning and Control]
 
*http://du.ac.in/course/material/ug/ba/esb/Lesson_8.pdf Production Planning and Control
 
==Aiheesta muualla==
* [http://lipas.uwasa.fi/itt/titu/tutaperus/osa4.pdf Tuotantotalouden perusteet, Vaasan Yliopisto]
* [http://www.teknologiateollisuus.fi/files/6187_Tuotannonohjaus.pdf Tuotannonohjaus ja tuotannonohjaaja, Teknologiateollisuus]
 
* [http://www.uku.fi/avoin/tuta/j4_8kokonaissuunnittelu.htm Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus, Kuopion Yliopisto & Savonia Ammattikorkeakoulu]
*http://www.teknologiateollisuus.fi/files/6187_Tuotannonohjaus.pdf Tuotannonohjaus ja tuotannonohjaaja, Teknologiateollisuus
 
*http://www.uku.fi/avoin/tuta/j4_8kokonaissuunnittelu.htm Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus, Kuopion Yliopisto & Savonia Ammattikorkeakoulu
 
[[Luokka:Teollisuus]]
[[Luokka:Liiketaloustiede]]
[[Luokka:Johtaminen]]
[[Luokka:Tietojärjestelmät]]
[[Luokka:Tuotantotekniikka]]