Ero sivun ”Margareeta I” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: eo:Margareta la 1-a
wikityksen suoristus
Rivi 6:
Ruotsin tilanne oli hankalampi, sillä myös [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt]]in suku vaati kruunua. Kesken neuvottelujen [[1387]] kuningas Olavi kuoli. Margareeta tunnustettiin Tanskan ja Norjan valtiaaksi. Margareeta adoptoi Pommern-Stolpin 10-vuotiaan prinssin, sisarenlapsenlapsensa josta myöhemmin tuli [[Eerik Pommerilainen]], koska tämä pystyi sukujuuriensa perusteella kilpailemaan Albrektin suvun kanssa Ruotsin kruunusta.
 
Margareetan joukot voittivat Albrektin [[Falköpingin taistelu|Falköpingin taistelussa]] vuonna [[1389]], ja Albrekt vangittiin poikansa kanssa. Samana vuonna Ruotsin [[Ruotsin valtaneuvosto|valtaneuvosto]] tunnusti Margareetan Ruotsin hallitsijaksi ja lupasi valita Eerikin myöhemmin kuninkaaksi. Tukholma oli kuitenkin edelleen Albrektin suvun hallussa ja muutama [[hansahansaliitto|hansakaupunki]]kaupunki tuki heitä. Niinpä pitkällisten neuvotteluiden jälkeen Albrekt ja hänen poikansa vapautettiin, ja Tukholma jätettiin Hansan hallintaan kunnes Albrektin vapauttamisesta maksettavat lunnaat olisi maksettu.
 
Eerik oli perinyt Norjan kruunun [[1389]] ja Tanskan kuninkaaksi hänet valittiin [[1396]] ja lopulta Ruotsin kuninkaaksi myöhemmin samana vuonna. Pohjoismaat olivat nyt [[personaaliunioni]]ssa, mutta Margareeta halusi paremman vakuuden unionin säilymisestä. Niinpä Eerik kruunattiin [[Kalmar]]issa [[1397]] kaikkien Pohjoismaiden kuninkaaksi, ja samalla laadittiin Kalmarin unionin kiistelty perustamisasiakirja, [[unionikirje]]. Sen mukaan kaikkien Pohjoismaiden [[papisto]], [[ritari]]t ja [[talonpoika|talonpojat]] olivat edustajiensa välityksellä sopineet unionin säilyttämisestä ikuisesti. Eerikin kuoltua unionikuninkaaksi piti tulla hänen poikansa, mutta jos hänellä ei ollut poikaa, kuningas oli määrä valita yhteispohjoismaisilla vapailla vaaleilla.