Ero sivun ”Kirkko-oppi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
Kirkko-opissa puhutaan paitsi [[kirkko|"kirkosta"]] myös [[seurakunta|"seurakunnasta"]]. Kirkko-oppia ajatellen termit ''kirkko'' ja ''seurakunta'' tarkoittavat jossain määrin samaa. Kirkko-oppi ei yleensä pohdi juridista organisaatiota tai hallintoa. Kristinuskossa kirkon merkitys tulee näkyväksi paikallisessa seurakunnassa. Sen vuoksi käsitys hengellisestä seurakunnasta on jokseenkin sama kuin hangellisestä kirkosta. Esimerkiksi [[apostolinen uskontunnustus|apostolisessa uskontunnustuksessa]] käytetään sanoja "uskon pyhän yhteisen seurakunnan" (sanctam catholicam ecclesiam) ja [[Nikaian uskontunnustus|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksessa]] sanoja "uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon" (unam, sanctam, catholicam ecclesiam). Kreikan ja latinan kielisissä teksteissä käytetään termiä ekklesia / ecclesia, joka yleensä käännetään sanalla "seurakunta". Tässä yhteydessä se kuitenkin kuvaa koko kirkon merkitystä ja olemusta.
 
perkeleen vittu jumalauta saatanan homot voi jumalauta!!!!!!!! mäkin oon vitun paljo viisaampi kuin te kaikki yhteensä!!!!!!!!!!!!!!
==Kirkko-opin tutkimus==
 
Kirkko-oppia eli ''ekklesiologiaa'' tutkitaan ja siitä luodaan teoriaa [[dogmatiikka|dogmatiikassa]], joka on akateeminen [[teologia|teologinen]] oppiaine yliopistossa. Koska kristinuskon jakautuminen eri kirkkokuntiin ja toisistaan erillisiin kristillisiin yhteisöihin vaikuttaa suoraan kirkkojen yhteyspyrkimyksiin eli [[ekumenia]]an, [[ekumeniikka|ekumeniikassa]] tutkitaan kirkko-opin ekumeenisia vaikutuksia ja seurauksia.
 
==Kaste porttina seurakuntaan==