Ero sivun ”Juoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
interwiki sr:Фабула |
Lähde |
||
Rivi 2:
== Aristoteleen Runousoppi ==
[[Aristoteles]] määritteli ensimmäisenä, miten hyvä juoni tulisi rakentaa. Juoni merkitsee Aristoteleen [[Runousoppi|Runousopin]] mukaan kirjallisen teoksen tapahtumien järjestämistä siten, että ne seuraavat toisiaan uskottavasti.
Aristoteleen mukaan juoni (''mythos'') kuvaa miten toiminta etenee draamassa. Toiminnan tulee olla jatkuvaa ja yhtenäistä, ja sen tulisi sisältää muutos. Aristoteleen mukaan hyvässä juonessa tapahtuu muutos asiantilasta toiseen sillä tavoin, että juoni sitoo alun, keskikohdan ja lopun merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.<ref>Alanko-Kahiluoto & Käkelä-Puumala 2008, s. 193</ref> Juoni on kuin apuviiva, jota maalarin sivellin seuraa. Hyvä esimerkki tällaisesta juonesta on lineaarisesti etenevä kehityskertomus.
Aristoteles huomauttaa, että loistavat peräkkäiset puheenvuorot, joilla ei ole keskenään yhteyttä, eivät tuota yhtä suurta tunnevaikutusta kuin toisiinsa kiinteästi liittyvien puheiden ketju, vaikka itse puhujat eivät jälkimmäisessä tapauksessa olisikaan niin taitavia. Juuri Aristoteleeltä on peräisin näkemys, että tarinassa tuli olla alku, keskikohta ja loppu, ja niiden oli myös seurattava toisiaan tässä järjestyksessä.▼
▲Aristoteles huomauttaa, että loistavat peräkkäiset puheenvuorot, joilla ei ole keskenään yhteyttä, eivät tuota yhtä suurta tunnevaikutusta kuin toisiinsa kiinteästi liittyvien puheiden ketju, vaikka itse puhujat eivät jälkimmäisessä tapauksessa olisikaan niin taitavia
== Freytagin malli ==
Rivi 41 ⟶ 43:
*[[Deus ex machina]]
*[[Vladimir Propp]]
== Lähteet ==
*Outi Alanko & Tiina Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008. ISBN 978-952-222-003-5
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Kirjallisuustiede]]
| |||