Ero sivun ”Juha Rihtniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
== Elämä ==
 
Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt 27. maaliskuuta 1926 myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina [[1978]]–[[1979]] [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina [[1975]]–[[1980]]. Lisäksi hän toimi Kokoomuksen puoluehallituksen ja- valtuuston jäsenenä. Juha Rihtniemen tytär [[Suvi Rihtniemi]] (s. 1954) on toiminut Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä, Helsingissä kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1982 alkaen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2007 alkaen.
RihtniemenJuha perheenRihtniemen isä oli yksi [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[Elja Rihtniemi]], joka toimi [[1920-luku|1920-luvulla]] Suomenlinnan komendanttina. Elja Rihtniemi oli toiminut luutnantin arvolla [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] maineikkaana Kajaanin Sissi-Rykmentin päällikkönä ja tämän jälkeen suojeluskuntavaikuttajana. Elja Rihtniemen isä, Juha Rihtniemen isoisä Volter Rihtniemi oli aikanaan ollut yksi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtiniemi oli [[1930-luku|1930-luvun]] alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (os. Gruene).
 
Suomenlinnasta Rihtniemet muuttivat kantakaupunkiin Suojeluskuntien taloon Merikatu 5:een. Isä Elja Rihtniemi menehtyi varhaisessa iässä vuonna [[1935]] ja leskeksi jäänyt Doris lapsineen muutti ensin Tehtaankatu 9:ään ja sitten Tehtaankatu 5:een. Sodan jälkeen suojeluskuntalaiset joutuivat vaikeuksiin, eikä suojeluskuntatoimintaan aktiivisesti osaaottaneilla Rihtniemillä ollut helppoa.
Rivi 22:
[[Eduskuntavaalit 1970|Maaliskuun 1970 eduskuntavaaleissa]] Rihtniemi johti Kansallisen Kokoomuksen murskaavaan vaalivoittoon. Kokoomus nousi ensi kerran toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja ohitti kannatuksellaan sekä [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]]en että [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattisen Liiton]]. Rihtniemi yritti nousta vaikka väkisin pääministeriksi, mutta Kokoomus ei kelvannut hallituskumppaniksi kuin kansanpuolueille, [[RKP]]:lle ja [[LKP]]:lle. Tässä käytännössä mahdottomassa tilanteessa Rihtniemi ehdotti Kekkoselle Kokoomuksen, RKP:n ja LKP:n muodostamaa porvarillista vähemmistöhallitusta. Ehdotukseen Kekkonen vastasi Rihtniemelle: "''Olette helvetin rohkea mies, jos sen teette''". Lopulta Kekkonen muodosti [[Auran I hallitus|Auran virkamieshallituksen]], johon kuitenkin pääsi varapääministeriksi ja valtiovarainministeriksi Kokoomuksen vasemmistosiipeen kuulunut [[Päiviö Hetemäki]]. Kekkosen mielestä [[Neuvostoliitto]] olisi suhtautunut kielteisesti kokoomusjohtoiseen vähemmistöhallitukseen, joten Rihtniemi ei päässyt koskaan pääministeriksi.
 
1970 vaalien aikana Rihtiniemi oli sairastunut keuhkokuumeeseen ja hän kävi toipilaana erittäin raskaita hallitusneuvotteluita. Keuhkokuumeen ja väsymyksen murtama Rihtniemi menehtyi 12. tammikuuta 1971.
 
== Luottamustoimet ==