Ero sivun ”Ihminen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
typo |
||
Rivi 217:
Monet [[metsästäjä-keräilijä]]kansat ja varhaiset maanviljelijätkin elivät melko lailla ympäristönsä kantokyvyn sisällä. Poikkeuksiakin on. Ihmistoiminnalle erityisen herkissä ekosysteemeissä esimerkiksi monet suuret riistaeläimet tapettiin sukupuuttoon. Paikallisesti melko varhaiskantaisetkin yhteiskunnat hävittivät jopa kokonaisia ekosysteemejä, kuten [[Pääsiäissaari]]lla.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Diamond, Jared|Vuosi=2000|Nimike=Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot|Julkaisija=Terra Cognita|Tunniste=ISBN 952-5202-56-9 (nid.)}}</ref>
Erityisesti [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] myötä tilanne muuttui
Mm. sairaanhoidossa ja ravitsemuksessa saavutetun edistyksen myötä ihmisen [[väestönkasvu]] kiihtyi selvästi 1900-luvulla, jolloin sitä myös alettiin pitää vakavana ongelmana. Kuolleisuus pieneni mutta syntyvyyden lasku seurasi vasta viiveellä perässä. Väestönkasvu on jo hidastunut ensimmäisenä teollistuneissa maissa ja näin oletetaan käyvän myös vasta teollistumassa olevissa maissa. 2000-luvun alussa valtaosa ihmisistä elää esiteollisessa kurjuudessa ja köyhyydessä, sekä useat myös nälässä tai kunnollisten elintarvikkeiden ja veden puutteessa. Esimerkiksi WWF:n [[ekologinen jalanjälki]] -mittarin mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylitti Maan biokapasiteetin 25 prosentilla vuonna 2003.<ref>http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6077798.stm</ref> Tätä taustaa vasten köyhien rikastuminen ilman että rikkaat köyhtyvät vaikuttaa mahdottomalta.
|