Ero sivun ”Ihminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
typo
Rivi 217:
Monet [[metsästäjä-keräilijä]]kansat ja varhaiset maanviljelijätkin elivät melko lailla ympäristönsä kantokyvyn sisällä. Poikkeuksiakin on. Ihmistoiminnalle erityisen herkissä ekosysteemeissä esimerkiksi monet suuret riistaeläimet tapettiin sukupuuttoon. Paikallisesti melko varhaiskantaisetkin yhteiskunnat hävittivät jopa kokonaisia ekosysteemejä, kuten [[Pääsiäissaari]]lla.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Diamond, Jared|Vuosi=2000|Nimike=Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot|Julkaisija=Terra Cognita|Tunniste=ISBN 952-5202-56-9 (nid.)}}</ref>
 
Erityisesti [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] myötä tilanne muuttui rataiksevastiratkaisevasti. Ihminen on viime vuosisatoina levittäytynyt yhä laajemmalle ja ottanut käyttöönsä yhä enemmän [[luonnonvara|luonnovaroja]], sekä uusiutuvia että uusiutumattomia. Yhä enemmän maa-aluetta on otettu ihmisten aktiiviseen käyttöön ja viety se näin pois muulta luonnolta. Maata on sekä rakennettu että muutettu viljelykäyttöön. Monia uusiutuvia luonnonvaroja on alettu hyödyntää yli niiden uusiutumiskapasiteetin, minkä myötä niiden uusiutumisvauhti ja -kyky on heikentynyt. Jotkut uusiutuvat luonnonvarat, kuten monet eliölajit, on käytetty kokonaan loppuun siten, että ne ovat tuhoutuneet kokonaan. Teollisen vallankumouksen keskeinen osa on ollut uusiutumattomien ei-kierrättettävien luonnonvarojen käyttöönotto. Näitä ovat etupäässä fossiiliset polttoaineet ja fissiokelpoinen uraani eli toistaiseksi keskeisimmät energialähteet. Myös kierrätyskelpoisten uusiutumattomien luonnovarojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Neitseellisen varojen ehtyessä ja niiden hyödyntämisen vaikeutuessa on alettu [[kierrätys|kierrättämään]].
 
Mm. sairaanhoidossa ja ravitsemuksessa saavutetun edistyksen myötä ihmisen [[väestönkasvu]] kiihtyi selvästi 1900-luvulla, jolloin sitä myös alettiin pitää vakavana ongelmana. Kuolleisuus pieneni mutta syntyvyyden lasku seurasi vasta viiveellä perässä. Väestönkasvu on jo hidastunut ensimmäisenä teollistuneissa maissa ja näin oletetaan käyvän myös vasta teollistumassa olevissa maissa. 2000-luvun alussa valtaosa ihmisistä elää esiteollisessa kurjuudessa ja köyhyydessä, sekä useat myös nälässä tai kunnollisten elintarvikkeiden ja veden puutteessa. Esimerkiksi WWF:n [[ekologinen jalanjälki]] -mittarin mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylitti Maan biokapasiteetin 25 prosentilla vuonna 2003.<ref>http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6077798.stm</ref> Tätä taustaa vasten köyhien rikastuminen ilman että rikkaat köyhtyvät vaikuttaa mahdottomalta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen