Ero sivun ”Ptolemais (Kyrenaika)” versioiden välillä

Kaupungin perustivat todennäköisimmin [[Barka]]sta muuttaneet siirtolaiset 600- tai 500-luvulla eKr. <!--Mikä sen nimi alun perin oli? Luultavasti ei ainakaan Ptolemais, koska nimi viittaa paljon myöhempään hallitsijaan. --> Pian siitä tuli yksi niistä [[kaupunkivaltio]]ista, jotka perustivat [[Pentapolis]]-liittoutuman. Liittoutuma hajosi vuonna 331 eKr, sen jälkeen kun [[Aleksanteri Suuri]] oli valloittanut [[Egypti]]n. Hänen kuolemansa jälkeen se tuli kuulumaan [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten]] hallitemaanhallitsemaan Egyptiin. Kun [[Rooman valtakunta]] vuonna 30 eKr valloitti Egyptin, alueesta muodostettiin erillinen provinssi.

Roomalaisajan Tolmetalla ei ollut vesivaroja omasta takaa, mutta roomalaisten arkkitehtien johdolla rakennettiin suuri vesijohto läheisiltä kukkuloilta kaupungin torin alle rakennettuihin suuriin vesisäiliöihin. Vesisäiliöitä oli 18, ja niistä kukin oli 3 metriä leveä ja yli 4 metriä korkea. Ne ovat säilyneet ehjinä nykyaikaan saakka, ja ne löydettiin sinä aikana (1912-1943), kun [[Libya]]n oliollessa Italian siirtomaana (1912&ndash;1943). Kun paikallisia kapinallisia vastaan ryhdyttiin sotilaallisiin toimenpiteisiin, todettiin kapinallisten piileksivän näissä vanhoissa vesisäiliöissä, joihin mahtui hyvinkin 200 &ndash; 300 miestä.<ref name=Nickerson />.

Vuonna [[365]] alueella tapahtui suuri [[maanjäristys]], joka tuhosi viisi kaupunkia, [[Kyrene]]n, [[Apollonia]]n, [[Arsinoe]]n, [[Bengasi]]n ja [[Barka]]n. Ptolemais kuitenkin säästyi maanjäristyksen tuhoilta varsin hyvin, ja seudun tärkeimmät hallintoviranomaiset siirrettiin sinne. Sen jälkeen se olikin Kyrenaikan pääkaupunkina vuoteen [[428]] saakka, jolloin [[vandaali]]t tuhosivat sen. Keisari [[Justinianus I]]:n aikana se jälleenrakennettiin, mutta se ei enää palannut entiseen kukoistukseensa, ja 600-luvulla [[arabit]] hävittivät sen, ja se autioitui.

Kun Ptolemais hautautui vähitellen hiekkaan, senPtolemaisin rauniot ovat säilyneet melko hyvässä kunnossa nykyaikaan saakka sen takia, että olivat hautautuneet hiekkaan. Kaupungin länsipuolella on näyttävä tornimainen hellenistinen [[mausoleumi]], ja siellä on myös kallionrinteeseen louhittu kreikkalainen teatteri. Kaikista roomalaisaikaisista provinssien pääkaupungeista se on todennäköisesti säilynyt parhaiten. Vuonna [[2001]] [[Varsovan yliopisto]]n arkeologit aloittivat kaivaukset alueella. On arvioitu, että kaupungin pinta-ala oli 2,5 &nbsp;neliökilometriä, kaupungin muuria ja läheistä hautausmaata lukuun ottamatta.