Ero sivun ”Reunamoreeni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkki artikkeliin Reunamuodostuma. Reunamoreeni ja reunamuodostuma lienevät muuten kaksi hiukan eri asiaa, joten artikkelia pitäisi oikeastaan korjata
Reunamuodostuman ja reunamoreenin erosta jotain, mutta taitaa kaivata vielä lisäselvennystä
Rivi 1:
'''Reunamoreeni''' on harjumainen moreenivalli, joka on syntynyt sulavan [[jäätikkö|jäätikön]] kasaamasta aineesta. Reunamoreenia voidaan myös kutsua päätemoreeniksi.Reunamoreeni on aina poikittain sulavan jäätikön virtaussuuntaa vastaan.
 
Reunamoreenia voidaan myös kutsua päätemoreeniksi tai [[reunamuodostuma]]ksi.
Reunamoreeni on aina poikittain sulavan jäätikön virtaussuuntaa vastaan. Takaisinpäin vetäytyessäänvetäytyvän [[jäätikkö|mannerjäätikön]] sulaminen on pysähtynytmyös saattanut pysähtyä jopa sadoiksi vuosiksi, jajolloin mannerjäätikön reunan eteen on kasaantunut [[moreeni]]a ja muita kiviaineksia muodostaen näin harjumaisen moreeniselänteen. Silloin kun tällainen muodostuma sisältää paljon lajittunutta [[harju]]ainesta siitä käytetään nimitystä [[reunamuodostuma]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gsf.fi/aineistot/mp-opas/mrm.htm | Nimeke =Maaperäkartan käyttöopas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Geologian tutkimuskeskus | Viitattu = 20.11.2008| Kieli = }}</ref> Esimerkiksi [[Salpausselkä|Salpausselät]] ovat syntyneet tällä tavoinreunamuodostumia.
 
Jäätikkö irrottaa moreenia kalliosta ja kuljettaa sitä mukanaan. Reunamoreenin syntyessä jäätikkö on pysytellyt paikallaan ja on ollut melko kylmä kausi. Osa reunamoreenista rakentuu sorasta, jota jäätikkö työntää edellään. Usein reunamoreenit ovat ylhäältä katsottuna kaarevia, jopa hevosenkengänmuotoisia moreenisilmukoita. Reunamoreenin rakenne voi olla hyvinkin mutkikas.
 
Koverassa osassa on ollut jäätikkökieleke, jonka leveys on voinut olla 500 m – 300 km. Jos reunamoreeni koostuu useasta osasta, on ollut kylmä kausi, jolloin kylmemmät ja lämpimämmät ajat ovat vuorotelleet. Jyrkkä ja terävä reunamoreeni kertoo äkillisestä viilentymisestä. Loiva reunamoreeni kertoo pitkästä, heikosta viilenemisestä. Reunamoreeneja on syntynyt jääkaudella ja nykyäänkin lähimenneisyydessä kylminä kausina.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Geologia}}