Ero sivun ”Levänluhdan muinaisjäännökset” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (fix)
Mukana on lapsia ja vanhuksia ja eri-ikäisiä eläimiä. Ei tiedetä, kuinka tyypillisiä rautakauden ihmisiä "leväluhtalaiset" olivat. [[fyysinen antropologia|Kallon muodon]] perusteella nämä ihmiset eivät muistuttaneet nykyisiä suomalaisia, saamelaisia tai skandinaaveja. Heidän kasvonsa olivat poikkeuksellisen kapeat. Ehjiä kalloja on löydetty vain yhdeksän, ja sirpaleinen ja niukasti tutkittu ihmisluuaineisto ei salli kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ainoa löytöpaikka, jota voidaan verrata Leväluhtaan, on Vöyrin Käldamäki, josta on löydetty kuuden vainajan jäännökset. Käldämäki ajoittunee suurin piirtein samalle ajalle kuin Leväluhta. Leväluhta on lähde kun taas Käldämäki on ollut umpeutuva merenlahti.
 
Leväluhta oli käytössä alle sadan vuoden ajan, eli suhteellisen vähän aikaa. Leväluhdan merkityksestä on useita teorioita. Paikkaa on vanhastaan arveltu uhripaikaksi, jolloin vainajat voisivat olla ihmisuhreja. Tämä ei olisi aivan tavatonta, esimerkiksi germaanien ja kelttien tiedetään uhranneen joskus ihmisiä soihin. Käsitystä vastaan onpuhuu kuitenkin se, että valtaosassa luurankoja ei ole väkivallan merkkejä. Paikkaa on arveltu [[kalmisto]]ksi. Joidenkin arveluiden mukaan paikka voisi myös olla tautiepidemian tai nälänhädän vuoksi kuolleiden joukkohauta.
 
Eräästä kallosta on löydetty poikkeuksellisen hyvin säilynyt palanen aivokudosta, joka on syväjäädytetty myöhempiä tutkimuksia varten.<ref>http://www.wsoy.fi/oppi/dl/kauansitten_aikamatka/index.jsp?o=0&p=27</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä