Ero sivun ”Nominalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 33:
=== Äärimmäinen nominalismi ===
Äärimmäinen nominalismi ei tunnusta universaalien ongelman olemassaoloa eikä erottelua yleiskäsitteiden ja yksilöolioiden välillä. Äärimmäisen nominalismin mukaan yleiskäsitteistä puhuminen on väärinkäsitystä. Todellisuudessa ne eivät ole olemassa edes näennäisesti. Muun muassa [[Willard Van Orman Quine|W. V. O. Quine]]
=== Predikaattinominalismi ===
Predikaattinominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat pelkästään kielellisiä
Predikaattinominalismin mukaan esimerkiksi Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja sillä perusteella, että
Tärkein vastaväite predikaattinominalismia vastaan on se, ettei se tarjoa riittävää ratkaisua universaalien ongelmaan. Se ei esimerkiksi selitä, millä perusteella joukko olioita on samanlaisia jonkun ominaisuuden suhteen.<ref name="MacLeod">{{Verkkoviite | Tekijä=MacLeod, M. & Rubenstein, E. | Vuosi=2006 | Nimeke=Universals | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Osoite=http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm | Viitattu=13.11.2008}}</ref> Toisekseen predikaattinominalismi sallii sekä liian harvoja että liian monia ominaisuuksia. Ensiksi mainitussa on kyse siitä, että predikaattinominalismi ei salli sellaisten ominaisuuksien olemassaoloa, joille ei ole vielä kehitetty predikaattia. Esimerkkinä voisi olla joku fysikaalinen ominaisuus, jota ei ole vielä havaittu. Viimeksi mainitussa on kyse siitä, että predikaattinominalismi sallii sellaisten luonnottomienkin ominaisuuksien olemassaolon, jolle joku kehittää predikaatin. Tästä ovat esimerkkinä [[Nelson Goodman]]in esittelemät predikaatit ”grue” ja ”bleen”.<ref name="Juti-176-181"/>
=== Käsitenominalismi eli konseptualismi ===
Rivi 45 ⟶ 47:
{{Pääartikkeli|[[Konseptualismi]]}}
Käsitenominalismin eli konseptualismin mukaan yleiskäsitteet
Konseptualismilla on sama ongelma kuin predikaattinominalismilla. Sekään ei selitä, millä perusteella joistakin olioista käytetään samoja käsitteitä. Sekä predikaattinominalismi että konseptualismi ovat liian riippuvaisia inhimillisestä kielestä tai käsitejärjestelmästä.<ref name="Juti-181-183"/>
=== Luokka- ja samankaltaisuusnominalismi ===
Luokkanominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat jäsenyyksiä yksilöolioiden muodostamissa [[luokka (filosofia)|luokissa]], jotka käyttäytyvät joukko-opin [[joukko]]jen tapaan. Luokat muodostavat näin uuden olevaisen [[kategoria (filosofia)|kategorian]]. Luokat eivät kuitenkaan ole toistettavia eivätkä siksi yleiskäsitteitä; ne ovat ainutkertaisia yksilöitä.<ref name="Juti-183-189">Juti 2001, s. 183-189.</ref>
Eräs luokkanominalismin ongelma liittyy juuri ajatukseen luokista yksilöolioina. Tällöin sellainen luokka, jossa on ainoastaan yksi yksilöolio, on erillinen yksilöolio, mikä vaikuttaa ontologian tarpeettomalta laajennokselta. Toinen ongelma liittyy siihen, että luokkanominalismissa jokaista ominaisuutta vastaa olioiden joukko ja jokaisen oliojoukon voidaan ajatella vastaavan jotain ominaisuutta. Tämä ei kuitenkaan salli ominaisuuksia, joita ei ole millään oliolla; toisaalta sen mukaan kaikilla satunnaisestikin muodostetun oliojoukon olioita yhdistäisi joku ominaisuus.<ref name="Juti-183-189"/>
Ongelma voidaan pyrkiä ratkaisemaan vaatimalla, että luokat ovat joko luonnollisia primitiivisiä luokkia tai perustuvat johonkin aitoon samankaltaisuuteen.<ref name="Juti-183-189"/>
Jotkut nominalistit katsovat, että tämä samankaltaisuussuhde on itsessään universaali, mutta että se on ainoa tarpeellinen universaali. Tämä on kuitenkin nominalismin hengen vastaista, koska nomalismi yleisesti kieltää juuri universaalit. Jotkut nominalistit puolestaan katsovat, että jokainen samankaltaisuussuhde on itsessään partikulaari, ja samankaltaisuussuhde yksinomaan sillä perusteella, että sillä on samankaltaisuussuhde muiden samankaltaisuussuhteiden kanssa.<ref>Samankaltaisuussuhteesta, katso esim.: {{Kirjaviite | Tekijä=Price, H. H. | Vuosi=1953 | Kappale=Universals and Resemblance | Nimeke=Thinking and Experience | Julkaisija=Hutchinson's University Library}}</ref>
=== Trooppiteoriat ===
Rivi 62 ⟶ 69:
Trooppiteorioiden mukaan yleiskäsitteiden sijaan on olemassa trooppeja eli niin kutsuttuja yksilöominaisuuksia tai ominaisuusinstansseja. Troopit ovat yksilöolioista riippumattomia partikulaareja ominaisuuksia, kuten tietyn lehden vihreys.
Trooppiteoriaa voidaan pitää osittain realistisena. Trooppiteorioiden erilaisia versioita ovat kannattaneet muun muassa [[John Locke]], [[C. B. Martin]] ja [[G. F. Stout]]. Stoutin mukaan yksilöoliot olisivat trooppien kimppuja.<ref
Trooppiteorian täytyy selittää se, mihin samankaltaisuudet perustuvat, aivan kuten samankaltaisuusnominalisminkin. Erona on se, että samankaltaisuus ei vallitse olioiden vaan trooppien välillä. Eräs trooppiteoreettinen kanta on, että havainnoissa ilmenevät troopit koostuvat alemman tason troopeista, ja kaikkein alimman tasoiset troopit ovat lopulta fysiikan entiteettejä. Alimman tason trooppien samankaltaisuus voidaan siten selittää [[Leibnizin laki|Leibnizin lain]] perusteella fysikaalisia ominaisuuksia tai kausaalisia suhteita tarkastelemalla.
Rivi 86 ⟶ 93:
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||