Wikipedia

Ero sivun ”Vanha-Liivinmaa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ ref Bojtár, sivu 124
typoja pois +korjailua
Rivi 1:
[[Kuva:LIVONIAE NOVA DESCRIPTIO 1573-1578.jpg|thumb|Vanha-Liivinmaa vuoden 1573 kartalla]]
'''Vanha-Liivinmaa''' ({{k-la|Terra Mariana}}, {{k-de|Alt-Livland}},<ref name="Bojtár">Bojtár, sivu 169</ref> {{k-et|Vana-Liivimaa}}) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta. Saksalaiset nimittivät koko hallussaan ollutta Pohjois- ja Keski-Baltiaa Liivinmaaksi, [[Liiviläiset|liiviläisten]] mukaan. Nimitystä Vanha-Liivinmaa käytettiin erotukseksi myöhemmästä Liivinmaan maakunnasta, joka oli pinta-alaltaan huomattavasti suppeampi.
'''Vanha-Liivinmaa''' ({{k-la|Terra Mariana}}, {{k-de|Alt-Livland}},<ref name="Bojtár">Bojtár, sivu 169</ref> {{k-et|Vana-Liivimaa}}) syntyi [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkien]] seurauksena 1200-luvun alussa. Se koostui [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] baltialaista maista<ref name="O'Connor">O'Connor, sivu 23</ref><ref name="Smith">Smith, sivu 3</ref> ja käsitti nykyisen [[Latvia]]n ja [[Viro]]n alueet.<ref name="Smith">Smith, sivu 3</ref> Valtiota hallitsi [[Saksalainen ritarikunta]], mutta sen erotti ritarikunnan ydinalueesta [[Itä-Preussi]]sta liettualainen [[Samogitia]]n ruhtinaskunta. Aikalaiset kutsuivat aluetta latinalaisella nimellä ''Terra Mariana'', '''Maarianmaa''',<ref name="Bojtár124">Bojtár, sivu 124</ref><ref>[http://www.am.gov.lv/en/news/press-releases/2007/may/22-2/ Agreement signed on publishing of album "Terra Mariana"] {{en}}</ref> sen jälkeen kun paavi [[Innocentius III]]:n vuonna [[1215]] liitti sen Rooman ja keisarikunnan alaisuuteen.<ref>[http://www.hot.ee/elmo/2001/s/s227.html 800th anniversary of St. Mary's Land (Terra Mariana)] {{en}}</ref>▼
 
▲'''Vanha-Liivinmaa'''Saksalaisten ({{k-la|Terrahallitsema Mariana}}, {{k-de|Alt-Livland}},<ref name="Bojtár">Bojtár, sivu 169</ref> {{k-et|Vana-Liivimaa}})Liivinmaa syntyi [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkien]] seurauksena 1200-luvun alussa. Se koostui [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] baltialaistabaltialaisista maista<ref name="O'Connor">O'Connor, sivu 23</ref><ref name="Smith">Smith, sivu 3</ref> ja käsitti nykyisen [[Latvia]]n ja [[Viro]]n alueet.<ref name="Smith">Smith, sivu 3</ref> Valtiota hallitsi [[Saksalainen ritarikunta]], mutta sen erotti ritarikunnan ydinalueesta [[Itä-Preussi]]sta liettualainen [[Samogitia]]n ruhtinaskunta. Aikalaiset kutsuivat aluetta latinalaisella nimellä ''Terra Mariana'', '''Maarianmaa''',<ref name="Bojtár124">Bojtár, sivu 124</ref><ref>[http://www.am.gov.lv/en/news/press-releases/2007/may/22-2/ Agreement signed on publishing of album "Terra Mariana"] {{en}}</ref> sen jälkeen kun paavi [[Innocentius III]]:n vuonna [[1215]] liitti sen Rooman ja keisarikunnan alaisuuteen.<ref>[http://www.hot.ee/elmo/2001/s/s227.html 800th anniversary of St. Mary's Land (Terra Mariana)] {{en}}</ref>
Vuodesta 1418 alkaen Liivinmaan valtiot muodostivat löyhän [[liittovaltio]]n, '''Liivinmaan liiton''' ({{k-de|Livländische Konföderation}}, {{k-lv|Livonijas Konfederācija}}).<ref name="O'Connor" /> Liivinmaan liitto hajosi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] käynnistämien muutosten seurauksena [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodissa]] 1500-luvun loppupuolella. Emo-Liivinmaasta muodostuivat [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n, [[Saarenmaa]]n ja [[Eestinmaa]]n maakunnat ja myöhemmät [[kuvernementti|kuvernementit]]. Erotukseksi myöhemmästä tynkä-Liivinmaasta liittovaltiosta käytetään yleisesti nimitystä ''Vanha'' Liivinmaa.<ref name="Bojtár" /><ref>[http://www.sotunki.edu.vantaa.fi/projektit/viro2003/keskiajan_liivinmaa.doc Viron historiaa Keskiajan Liivinmaa] ([[MS Word]])</ref>▼
 
▲Vuodesta 1418 alkaen Liivinmaan valtiot muodostivat löyhän [[liittovaltio]]n, '''Liivinmaan liiton''' ({{k-de|Livländische Konföderation}}, {{k-lv|Livonijas Konfederācija}}).<ref name="O'Connor" /> Liivinmaan liitto hajosi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] käynnistämien muutosten seurauksena [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodissa]] 1500-luvun loppupuolella. Emo-Vanhasta Liivinmaasta muodostuivat [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n, [[Saarenmaa]]n ja [[Eestinmaa]]n maakunnat ja myöhemmät [[kuvernementti|kuvernementit]]. Erotukseksi myöhemmästä tynkä-Liivinmaasta liittovaltiosta käytetään yleisesti nimitystä ''Vanha'' Liivinmaa.<ref name="Bojtár" /><ref>[http://www.sotunki.edu.vantaa.fi/projektit/viro2003/keskiajan_liivinmaa.doc Viron historiaa Keskiajan Liivinmaa] ([[MS Word]])</ref>
 
== Ristiretket ==
[[Kalparitaristo|Kalpaveljesten ritarikunta]] perustettiin [[kristinusko]]n levittämiseksi ja Baltian [[Baltiansaksalaiset|saksalaisten siirtokuntien]] suojaksi. Kalpaveljet aloittivat 1100-luvun lopussa pitkän ja verisen valloitus- ja käännytyssodan pakanallisia [[Virolaiset|virolaisia]] ja [[Latvialaiset|latvialaisia]] vastaan. Viimeisenä Baltiassa kukistettiinsaksalaiset kukistivat [[Saarenmaa]]n maakuntamaakunnan [[1227]]. Kalpaveljien kärsittyä raskaan tappion pakanallisille liettualaisille [[1236]], veljeskunta sulautui [[Liivinmaan ritarikunta]]na osaksi [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaista ritarikuntaa]].<ref name="Bojtár167">Bojtár, sivu 167</ref> Liivinmaan sotilaallinen laajeneminen päättyi 1264 ritarikunnan vallattua [[semigallia]]laisten asuinalueet Väinäjoen eteläpuolella Kuurinmaalla.<ref name="Korpi">Katy Miller-Korpi: [http://depts.washington.edu/baltic/papers/livonia.html The Livonian Confederation] {{en}}</ref> Laajeneminen itään päättyi jo 1242 ritarikunnan kärsittyä tappion [[Aleksanteri Nevski]]n johtamille novgorodilaisille [[Peipsijärven taistelu]]ssa.<ref name="Bojtár167">Bojtár, sivu 167</ref> Vuonna 1346 [[Tanska]] myi vielä hallitsemansa [[Pohjois-Viro]]n ritarikunnalle.
 
== Vanhan-Liivinmaan poliittinen rakenne ==
Rivi 19 ⟶ 21:
Liivinmaan [[maapäivät]] perustettiin vuonna 1419 ja ne kokoontuivat ensikerran vuonna 1422. Päiville kokoontuivat piispat, ritarikunnan johto, [[feodalismi|läänitysten]] haltijat sekä kaupunkien edustajat. Vaikka maapäivät kokoontuivat säännöllisesti Liivinmaa säilyi eripuraisena.<ref name="Plakans23">Plakans, sivu 23</ref>
 
== PolittinenPoliittinen hajaannus ja saksalaisvallan loppu ==
{{Pääartikkeli|[[Baltian valtatyhjiö]], [[Liivinmaan sota]]}}
Liivinmaan poliittinen hajoaminen alkoi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdituksenuskonpuhdistuksen]] seurauksena. Vuonna 1525 ritarikunnan protestantiksi kääntynyt suurmestari Albert perusti itselleen [[Preussin herttuakunta|Preussin herttuakunnan]], ja asettui [[Puola]]n [[vasalli]]ksi. Tammikuussa 1558 [[Venäjä]]n tsaari [[Iivana Julma]] aloitti sodan [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. Tämä ajoi Vanhan-Liivinmaan eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa.
 
Liivinmaalla uskonpuhdistus eteni Preussia hitaammin. Kaupungit ja porvaristo sekä suuri osa aatelistoa omaksuivat luterilaisuuden, mutta piispat ja Liiviläinen ritarikunta pidättäytyivät katolilaisuudessa.<ref name="O'Connor25">O'Connor, sivu 25</ref> Saksalaisen ritarikunnan liiviläinen haara, [[Liivinmaan ritarikunta]] säilyi suurmestarinsa [[Wolter von Plettenberg]]in johdolla toiminnassa muun ritarikunnan hajotessa ja maallistuessa. Von Plettenberg kääntyi vuonna 1525 luterilaisuuteen, osittain vastustaakseen Riian katolisen arkkipiispan vaikutusvaltaa.<ref>[http://www.spiritus-temporis.com/wolter-von-plettenberg/ Wolter von Plettenberg]</ref>
 
Liivinmaan liitto säilytti riippumattomuutensa vielä yli 30 vuotta. Sen lopullinen hajoaminen alkoi 1555 kun [[Riian arkkipiispa]] vetäytyi [[Wolgast]]inWolgastin sopimus|Wolgastin sopimuksesta]] ja aloitti yhteistyön [[Mecklenburg]]in herttua Albert VII:n pojan ''Christoph von Mecklenburgin'' kanssa. Seurauksena oli [[Baltian valtatyhjiö]] ja sitä seurannut [[Liivinmaan sota]]. Tammikuussa 1558 [[Moskovan ruhtinaskunta|Venäjän]] tsaari [[Iivana Julma]] aloitti sodan [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. Tämä ajoi alueen eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa. Lopullisesti ritarikunta ja liitto hajosivat vuonna 1561<ref name="O'Connor">O'Connor, sivu 23</ref> solmitulla [[Vilnan liittosopimus|Vilnan liittosopimuksella]]. Liivinmaan ritarikunnan viimeinen suurmestari, [[Gotthard Kettler]] maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti hallittavakseen [[Kuurinmaan herttuakunnan]].
 
Vuonna 1561 Vanhan Liivinmaan alueet olivat joutuneet naapurivaltojen jakamiksi:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha-Liivinmaa”