Versio 31. elokuuta 2008 kello 21.36 muokkaa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta 0 + AWB ← Vanhempi muutos		Versio 16. marraskuuta 2008 kello 16.26 muokkaa kumoa PeeKoo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 019 muokkausta ihmisen ternimaidosta + etymologia Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Ternimaito''' on [[lehmä]]n ensi[[maito]]a, jota saadaan heti poikimisen jälkeen. Sanaa voidaan käyttää myös ihmisäidiltä [[synnytys\|synnytyksen]] jälkeen erittyvästä vastaavasta maidosta.<ref name="kotus">{{Verkkoviite\| Nimeke=Ihmejuoma ternimaito\| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus\| Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1142\| Ajankohta=28.11.2000\| Viitattu=16.11.2008}}</ref> Ihmisen ternimaidossa on lähes 3 % proteiineja, kun tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1 %. Sitä erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. <ref>{{Kirjaviite\|Nimeke=Medical Physiology\| Tekijä=Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.\| Selite=Updated edition\| Vuosi=2005\| Tunniste=ISBN 978-1-4160-2328-9\| Julkaisija=Elsevier Saunders\| Sivut=1185, 1187}}</ref> ~~'''Ternimaito''' on [[lehmä]]n ensi[[maito]]a, jota saadaan heti poikimisen jälkeen. Se sisältää runsaasti [[vitamiini\|vitamiineja]], [[hivenaine]]ita, [[vasta-aine]]ita ja kasvutekijöitä.~~ Ternimaito sisältää runsaasti [[vitamiini\|vitamiineja]], [[hivenaine]]ita, [[vasta-aine]]ita ja kasvutekijöitä. Näiden aineiden rakenne kuitenkin tuhoutuu ternimaidosta kuumennuksen tai [[pastörointi\|pastöroinnin]] yhteydessä, joten niillä ei ole siinä tapauksessa vaikutusta tai tehoa,; näistä vain [[proteiini]] säilyy. Sen sijaan [[pakastekuivaus]] säilyttää ~~sen~~ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet. Ternimaitoa on Suomessa tutkittu [[1990-luku\|1990-luvun]]~~luvun~~ puolesta välistä lähtien ja muun muassa [[Jyväskylän yliopisto]]n vuonna [[2003]] tekemän tutkimuksen mukaan ternimaito edistää [[lihas]]ten kasvua. Tämä johtuu tutkimuksen perusteella siitä että ternimaidon käyttö lisää vapaita [[aminohappo]]ja ja [[proteiinisynteesi]]ä. Tutkimuksen on tehnyt professori Antti Mero. Ternimaidon jalostus on vaativa prosessi eikä se onnistu kotikonstein. ==Ternimaito elintarvikkeena== Ternimaito myydään yleensä pakasteena, koska tällöin säilyvyys on parempi. Ternimaitoa voidaan käyttää ruokana muun muassa uunijuustoihin, jossa ternimaito kypsytetään uunissa. Valmis uunijuusto syödään esimerkiksi maidon, sokerin ja kanelin kera. <ref>http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/291/Uunijuusto</ref> Sitä voi myös juoda sellaisenaan tai pakasteesta sulatettuna. ~~Sitä voi myös juoda sellaisenaan tai pakasteesta sulatettuna.~~ ==~~Ternimaidon~~Lehmän ternimaidon energiasisältö== * [[Rasva]]: 3,4 % * [[Proteiini]]: 4,6 % * [[Hiilihydraatti]]: 4 % * Orgaaniset hapot: 0,2 % <ref>[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=602&lang=fi Kansanterveyslaitos - Finelli - Ternimaito]</ref>▼ * Orgaaniset hapot: 0,2% ==Ternimaito luontaistuotteena== Rivi 24 ⟶ 23: Erääksi ternimaidon keulakuvaksi nousi edesmennyt [[Petteri Jussila]]. ==Etymologia== ”Ternimaito” on alkujaan [[länsimurteet\|länsisuomalainen murresana]]. Aikoinaan on esitetty, että sana olisi sukua [[Sanskrit\|sanskriitin]] vasikkaa tarkoittavalle ''tarnah''-sanalle. Nyt kuitenkin katsotaan, että se olisi samaa alkuperää kuin suomen ”terhen” (’auer, ohut pilvi’). <ref name="kotus" /> ==Lähteet== {{viitteet}} ~~==Aiheesta muualla==~~ ▲*[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=602&lang=fi Kansanterveyslaitos - Finelli - Ternimaito] [[Luokka:Maitotuotteet]]

Ero sivun ”Ternimaito” versioiden välillä