Ero sivun ”Nominalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Käännöstä (en:Nominalism) |
||
Rivi 9:
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma]]}}
Nominalismi syntyi vastauksena yleiskäsitteiden eli universaalien ongelmaan, erityisesti ongelmaan siitä, minkä asioiden voidaan katsoa olevan samaa tyyppiä. Esimerkiksi, että Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja, tai että jotkut ominaisuudet ovat toistettavissa olevia useiden erilaisten kappaleiden välillä, kuten että ruoho,
Käsiterealismin vastaus on, että kaikki vihreät asiat ovat vihreitä, koska on olemassa erillinen universaali, yksittäinen abstrakti olio, jonkinlainen 'vihreys', joka on osana kaikkia vihreitä asioita. Ruohossa, paidassa ja sammakossa on yksi samanlainen osa. Voidaan siis ajatella, että nämä kolme osaa, kolme vihreyttä, ovatkin yksi asia. 'Vihreys' on siis yksi olemassa oleva asia, joka esiintyy aina siellä missä on vihreitä asioita.
Rivi 15:
Nominalismi kieltää universaalien olemassaolon. Tähän on useita perusteita. Ensimmäinen koskee sitä, missä universaalit sijaitsisivat. Platon esitti tunnetusti, että jossain on olemassa abstraktien muotojen, ideoiden tai universaalien "valtakunta", joka on erillään fyysisestä todellisuudesta. Olemassa olevat fyysiset kappaleet ovat ainoastaan näiden universaalien toteutumia. Tämä herättää kuitenkin kysymyksen, missä tämä "valtakunta" sijaitsee? Yksi mahdollisuus on, että se olisi ajan ja paikan ulkopuolella. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että ajan ja paikan ulkopuolella ei ole mitään. Maltilliset realistit katsovat, että universaalit eivät sijaitse missään erillisessä paikassa, vaan että ne sijaitsevat ajassa ja paikassa siellä missä niihin milloinkin viitataan.
Asia tulee vielä monimutkaisemmaksi, jos kysytään, mikä on universaalin ja sen toteutuman välinen suhde? Ajatellaan, että 'kissuus' tai 'vihreys' olisi yksi asia. Nominalistit katsovat, ettei yksi asia voi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Realistit taas katsovat, että on vain yksi 'kissuus' tai 'vihreys', ja se on jossain suhteessa yksittäisiin toteutumiin. Tätä suhdetta ei kuitenkaan yleensä selitetä.
Monet filosofit suosivat yksinkertaisia [[ontologia|ontologioita]], joihin kuuluu vain minimimäärä erilaisia tyyppejä. He pyrkivät esittämään kaiken mitä haluavat, ilman että heidän olisi tarve käyttää sellaisia universaaleja kuin 'kissuus' tai 'vihreys'.
Rivi 30 ⟶ 29:
Predikaattinominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat pelkästään kielellisiä merkkejä. Sitä ovat kannattaneet esimerkiksi [[Gottlob Frege]] ja [[John Searle]].<ref name="Juti"/>
Predikaattinominalismin mukaan esimerkiksi Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja sillä perusteella, että predikaatti 'kissa' sopii kumpaankin niistä. Sama pätee kaikkeen olioiden ominaisuuksien samankaltaisuuteen. Tärkein vastaväite predikaattinominalismia vastaan on se, ettei se tarjoa riittävää ratkaisua universaalien ongelmaan. Se ei selitä, millä perusteella joukko olioita on samanlaisia jonkun ominaisuuden suhteen.<ref name="MacLeod">{{Verkkoviite | Tekijä=MacLeod, M. & Rubenstein, E. | Vuosi=2006 | Nimeke=Universals | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Osoite=http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm | Viitattu=13.11.2008}}</ref>
=== Käsitenominalismi eli konseptualismi ===
Rivi 42 ⟶ 41:
Luokkanominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat jäsenyyksiä yksilöolioiden muodostamissa [[luokka (filosofia)|luokissa]], jotka käyttäytyvät joukko-opin [[joukko]]jen tapaan. Luokat muodostavat näin uuden olevaisen [[kategoria (filosofia)|kategorian]].<ref name="Juti"/>
Samankaltaisuusnominalismi on yksi luokkanominalismin alalaji.<ref name="Juti"/> Samankaltaisuusnominalistit katsovat, että 'kissa' sopii kumpaankin kissaan joko siksi,
Jotkut nominalistit katsovat, että tämä samankaltaisuussuhde on itsessään universaali, mutta että se on ainoa tarpeellinen universaali. Tämä on kuitenkin nominalismin hengen vastaista, koska nomalismi yleisesti kieltää juuri universaalit. Jotkut nominalistit puolestaan katsovat, että jokainen samankaltaisuussuhde on itsessään partikulaari, ja samankaltaisuussuhde yksinomaan sillä perusteella, että sillä on samankaltaisuussuhde muiden samankaltaisuussuhteiden kanssa.<ref>Samankaltaisuussuhteesta, katso esim.: {{Kirjaviite | Tekijä=Price, H. H. | Vuosi=1953 | Kappale=Universals and Resemblance | Nimeke=Thinking and Experience | Julkaisija=Hutchinson's University Library}}</ref>
=== Trooppiteoriat ===
Rivi 48 ⟶ 50:
{{Pääartikkeli|[[Trooppi (filosofia)|Trooppiteoriat]]}}
Trooppiteorioiden mukaan yleiskäsitteiden sijaan on olemassa
Trooppiteoriaa voidaan pitää osittain realistisena. Trooppiteorioiden erilaisia versioita ovat kannattaneet muun muassa [[John Locke]], [[C. B. Martin]] ja [[G. F. Stout]]. Stoutin mukaan yksilöoliot olisivat trooppien kimppuja.<ref name="Juti"/> Trooppiteorian täytyy selittää se, mihin samankaltaisuudet perustuvat, aivan kuten samankaltaisuusnominalisminkin. Erona on se, että samankaltaisuus ei vallitse olioiden vaan trooppien välillä. Eräs trooppiteoreettinen kanta on, että havainnoissa ilmenevät troopit koostuvat alemman tason troopeista, ja kaikkein alimman tasoiset troopit ovat lopulta fysiikan entiteettejä. Alimman tason trooppien samankaltaisuus voidaan siten selittää [[Leibnizin laki|Leibnizin lain]] perusteella fysikaalisia ominaisuuksia tai kausaalisia suhteita tarkastelemalla.
=== Modaalinen realismi ===
Rivi 55 ⟶ 61:
Modaalinen realismi on nominalismin ja realismin rajoille sijoittuva teoria, joka hyödyntää [[mahdolliset maailmat|mahdollisten maailmojen]] käsitettä. Modaalista realismia on kannattanut muun muassa [[David Kellogg Lewis|David Lewis]].
=== Matematiikan filosofia ===
<!--
The notion that philosophy, especially [[ontology]] and the [[philosophy of mathematics]] should abstain from [[set theory]] owes much to the writings of [[Nelson Goodman]] (see especially Goodman 1977), who argued that concrete and abstract entities having no parts, called ''individuals'' exist. Collections of individuals likewise exist, but two collections having the same individuals are the same collection.
The principle of [[extensionality]] in set theory assures us that any matching pair of curly braces enclosing one or more instances of the same individuals denote the same set. Hence {''a'',''b''}, {''b'',''a''}, {''a'',''b'',''a'',''b''} are all same set. For Goodman and other nominalists of his ilk, {''a'',''b''} is also identical to {''a'',{''b''}}, {''b'',{''a'',''b''}}, and any combination of matching curly braces and one or more instances of ''a'' and ''b'', as long as ''a'' and ''b'' are names of individuals and not of collections of individuals. Goodman, [[Richard Milton Martin]], and [[Willard Quine]] all advocated reasoning about collectivities by means of a theory of ''virtual sets'' (see especially Quine 1969), one making possible all elementary operations on sets except that the [[universe]] of a quantified variable cannot contain any virtual sets.
-->
[[Matematiikan filosofia]]ssa nominalismilla tarkoitetaan matematiikkaa, jossa ei oleteta joukkojen olemassaoloa matemaattisessa mielessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että [[kvanttori|kvantifiointeja]] voidaan suorittaa lukuavaruuksien, pisteiden, primitiivisten järjestettyjen parien ja muiden abstraktien ontologisten primitiivien yli, mutta ei sellaisten joukkojen, joiden jäseniä mainitut yksilöt ovat, yli.<ref>Matemaattisesta nominalismista, katso esim.: {{Kirjaviite | Tekijä=Burgess, John & Rosen, Gideon | Vuosi=1997 | Nimeke=A Subject with no Object | Julkaisija=Princeton University Press}}</ref>
=== Konstruktionismi? ===
[[Ian Hacking]] on esittänyt, että suuri osa siitä mitä kutsutaan [[sosiaalinen konstruktionismi|sosiaaliseksi konstruktionismiksi]] on tosiasiassa ääneenlausumattoman nominalistisen metafyysisen maailmankuvan tulosta. Hänen mielestään tämä on syynä sille, että luonnontieteilijät ja konstruktionistit usein puhuvat toistensa ohi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Vuosi=1999 | Nimeke=The Social Construction of What? | Julkaisija=Harvard University Press | Sivu=80-84}}</ref>
== Lähteet ==
| |||