Versio 9. lokakuuta 2008 kello 01.53 muokkaa FlaBot (keskustelu \| muokkaukset) 44 038 muokkausta p Botti lisäsi: ro:Nominalism ← Vanhempi muutos		Versio 13. marraskuuta 2008 kello 14.22 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Nominalismi''' eli '''olio-olemassaolokäsitys''' on [[ontologia\|~~ontologian~~ontologinen]] [[universaalien ongelma]]an liittyvä kanta, jonka mukaan [[universaali\|~~yleiskäsitteitä~~universaaleja]] eli yleiskäsitteitä ei ole olemassa [[mieli\|mielen]] ulkopuolella. Nominalismi on [[käsiterealismi]]n eli ominaisuus-olemassaolokäsityksen vastakohta. Käsiterealismi katsoo, että kun käytämme sellaisia kuvaavia käsitteitä kuin 'kissa' tai 'vihreä', näiden käsitteiden muodot ovat todella olemassa itsenäisenä maailmasta, jonkinlaisessa abstraktissa todellisuudessa. Tällainen ajattelutapa yhdistetään [[Platon]]iin ja hänen [[ideaoppi]]insa. Nominalismi puolestaan katsoo, että sanojen kuvaamilla ideoilla ei ole erillistä olemassaoloa mielikuvituksemme ulkopuolella. Nominalismin perustajana pidetään usein [[Roscellinus]]ta. Klassisen nominalismin pioneereja oli [[Wilhelm Ockhamilainen]]. Myöhemmistä filosofeista muun muassa [[John Locke]] ja [[George Berkeley]] olivat nominalismin tiukkoja kannattajia. Nominalismista on olemassa useita muunnelmia, jotka vaihtelevat äärimmäisestä nominalismista lähes realismiin. == Universaalien ongelma == Rivi 22: == Nominalismin muunnelmia == === Äärimmäinen nominalismi === Nominalismista on olemassa useita muunnelmia, jotka vaihtelevat äärimmäisestä nominalismista lähes realismiin. Yksi ääripää on predikaattinominalismi. Sen mukaan Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja pelkästään sillä perusteella, että predikaatti 'kissa' sopii kumpaankin niistä. Realisti esittäisi kuitenkin vastaväitteitä siitä, mihin ja millä tavalla predikaattia yritetään sovittaa.▼ Äärimmäisen nominalismin mukaan yleiskäsitteistä puhuminen on väärinkäsitystä. Todellisuudessa ne eivät ole olemassa edes näennäisesti. Muun muassa [[Willard Van Orman Quine\|W. V. O. Quine]] on kannattanut äärinominalismia.<ref name="Juti">{{Kirjaviite \| Tekijä=Juti, Riku \| Nimeke=Johdatus metafysiikkaan \| Sivu=172-211 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=2001 \| Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref> Yhdenmukaisuusnominalistit uskovat, että 'kissa' sopii kumpaankin kissaan, sillä sekä Kissi että Mirri muistuttavat keskimääräistä kissaa tarpeeksi, että ne voidaan luokitella samaksi eläinlajiksi, ja ne eroavat myös toisistaan vain suhteellisen vähän. Jotkut nominalistit katsovat, että tämä muistuttavuussuhde on itsessään universaali, mutta että se on ainoa tarpeellinen universaali. Tämä on kuitenkin nominalismin hengen vastaista. ▼ ~~<!--~~ Others argue that each resemblance relation is a particular, and is a resemblance relation simply in virtue of its resemblance to other resemblance relations. This generates an infinite regress, but many agree that it is not vicious. === Predikaattinominalismi === Another form of nominalist is one that attempts to build a theory of resemblance nominalism on a theory of [[trope]]s. A trope is a particular instance of a property, like the specific greenness of a shirt. One might argue that there is a [[primitive]], [[objective]] resemblance relation that holds among like tropes. Another route is to argue that all apparent tropes are constructed out of more primitive tropes and that the most primitive tropes are the entities of complete [[physics]]. Primitive trope resemblance may thus be accounted for in terms of causal [[indiscernibility]]. Two tropes are exactly resembling if substituting one for the other would make no difference to the events in which they are taking part. Varying degrees of resemblance at the macro level can be explained by varying degrees of resemblance at the micro level, and micro-level resemblance is explained in terms of something no less robustly physical than causal power. [[Armstrong]], perhaps the most prominent contemporary realist, argues that such a trope-based variant of nominalism has promise, but holds that it is unable to account for the laws of nature in the way his theory of universals can. ~~-->~~ Predikaattinominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat pelkästään kielellisiä merkkejä. Sitä ovat kannattaneet esimerkiksi [[Gottlob Frege]] ja [[John Searle]].<ref name="Juti"/> ▲~~Nominalismista on olemassa useita muunnelmia, jotka vaihtelevat äärimmäisestä nominalismista lähes realismiin. Yksi ääripää on predikaattinominalismi. Sen mukaan~~Esimerkiksi Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja pelkästään sillä perusteella, että predikaatti 'kissa' sopii kumpaankin niistä. Realisti esittäisi kuitenkin vastaväitteitä siitä, mihin ja millä ~~tavalla~~perusteella ~~predikaattia~~predikaatteja yritetään sovittaa yksilöolioihin. === Käsitenominalismi eli konseptualismi === {{Pääartikkeli\|[[Konseptualismi]]}} Käsitenominalismin eli konseptualismin mukaan yleiskäsitteet ovat pysyviä ja todellisia mielen käsitteitä, kuten mielteitä tai mentaalisia representaatioita. Tätä näkemystä on kannattanut muun muassa [[Wilhelm Ockhamilainen]].<ref name="Juti"/> === Luokka- ja samankaltaisuusnominalismi === Luokkanominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat jäsenyyksiä yksilöolioiden muodostamissa [[luokka (filosofia)\|luokissa]], jotka käyttäytyvät joukko-opin [[joukko]]jen tapaan. Luokat muodostavat näin uuden olevaisen [[kategoria (filosofia)\|kategorian]].<ref name="Juti"/> ▲~~Yhdenmukaisuusnominalistit~~Samankaltaisuusnominalismi ~~uskovat~~on yksi luokkanominalismin alalaji.<ref name="Juti"/> Samankaltaisuusnominalistit katsovat, että 'kissa' sopii kumpaankin kissaan, sillä sekä Kissi että Mirri muistuttavat keskimääräistä kissaa tarpeeksi, että ne voidaan luokitella samaksi eläinlajiksi, ja ne eroavat myös toisistaan vain suhteellisen vähän. Jotkut nominalistit katsovat, että tämä ~~muistuttavuussuhde~~samankaltaisuussuhde on itsessään universaali, mutta että se on ainoa tarpeellinen universaali. Tämä on kuitenkin nominalismin hengen vastaista. === Trooppiteoriat === {{Pääartikkeli\|[[Trooppi (filosofia)\|Trooppiteoriat]]}} Trooppiteorioiden mukaan yleiskäsitteiden sijaan on olemassa yksilöolioista riippumattomia partikulaareja ominaisuuksia, trooppeja eli niin kutsuttuja yksilöominaisuuksia tai ominaisuusinstansseja. Trooppiteoriaa voidaan pitää osittain realistisena. Trooppiteorioiden erilaisia versioita ovat kannattaneet muun muassa [[John Locke]], [[C. B. Martin]] ja [[G. F. Stout]]. Stoutin mukaan yksilöoliot olisivat trooppien kimppuja.<ref name="Juti"/> === Modaalinen realismi === {{Pääartikkeli\|[[Modaalinen realismi]]}} Modaalinen realismi on nominalismin ja realismin rajoille sijoittuva teoria, joka hyödyntää [[mahdolliset maailmat\|mahdollisten maailmojen]] käsitettä. Modaalista realismia on kannattanut muun muassa [[David Kellogg Lewis\|David Lewis]]. === Konstruktionismi? === [[Ian Hacking]] on esittänyt, että suuri osa siitä mitä kutsutaan [[sosiaalinen konstruktionismi\|sosiaaliseksi konstruktionismiksi]] on tosiasiassa ääneenlausumattoman nominalistisen metafyysisen maailmankuvan tulosta. Hänen mielestään tämä on syynä sille, että luonnontieteilijät ja konstruktionistit usein puhuvat toistensa ohi. == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == * {{CathEnc \| Id=11090c \| Tekijä=De Wulf, Maurice \| Nimeke=Nominalism, Realism, Conceptualism}} * {{SEP \| Id=nominalism-metaphysics \| Nimeke=Nominalism in Metaphysics \| Tekijä=Rodriguez-Pereyra, Gonzalo}} * [http://www.newadvent.org/cathen/11090c.htm Nominalism, Realism, Conceptualism] ''Catholic Encyclopedia'' {{en}} {{Käännös\|:en:Nominalism}}

Ero sivun ”Nominalismi” versioiden välillä