|
Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali on tällöin se ominaisuus, joiden perusteella eri yksilöoliot tähän kategoriaan sijoitetaan.
Eräs klassinen ratkaisuratkaisumalli universaalien ongelmaan on [[käsiterealismi|realismi]] sellaisena kuin se esiintyy [[Platon]]in keskikauden ajattelussa. Platonin mukaan jokaista ominaisuutta vastaa [[idea]]. Nämä ideat ovat olemassa yksilöllisinä, ajattomina ja täydellisinä entiteetteinä omassa metafyysisessä todellisuudessaan aistimaailman tuolla puolen. Platonin [[ideaoppi|ideaopin]] ideat vastaavat sitä, mistä on myöhemmin käytetty nimeä universaalit. JollakinPlatonin tavallamukaan jonkunihminen värinvoi idea,oman kutenajattelunsa Vihreys,ja toteutuuymmärryksensä omissakautta kuvissaankoskettaa ideoiden maailmaa, samallajossa tavallamyös kutenpuun prototyyppiäperusidea käytetäänsijaitsee. kopioidenIhminen tekemiseenvoi taisiis kappaletunnistaa jättäähavaitsemansa varjon.olion Abstraktimminjuuri esitettynä,tiettyyn yksittäisetkategoriaan väri-ilmentymätkuuluvaksi (yksittäisenvertaamalla lehdenhavaintojaan vhreys,ideamaailman samaideoihin. vihreäPlatonin sammakossa)mukaan osallistuvatuniversaalit samaanideat Vihreänolivat ideaanolemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/>
<!--
[[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/>
-->
[[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjelläkorostamalla järkeä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/>
Toinen ratkaisuratkaisumalli on [[nominalismi]]. Sen mukaan universaalit, kuten Platonin ideat, ovat tarpeettomia kielen, ajattelun ja todellisuuden selittämisessä. Ainoastaan yksilöoliot eli partikulaarit ovat todellisia, mutta havainnoitsijana toimiva ihminen voi ryhmitellä niitä yhteen niiden samankaltaisuuksien perusteella. Nominalistit ovat usein [[empirismi|empiristejä]]. Muun muassa [[George Berkeley]] esitti perusteluja universaalien olemassaoloa vastaan käyttäen nominalistisia argumentteja. Hän käytti termiä ”idea” viittaamaan atomisen luonteen omaaviin aistimuksiin. Niitä voitiin ryhmitellä samankaltaisuuksien perusteella, tai sitten voitiin ottaa jokin yksittäinen ilmentymä, kuten jonkun tietyn näkyvillä olevan sammakon vihreän sävy, paradigmaattiseksi esimerkkitapaukseksi tai prototyypiksi, ja sen jälkeen lukea kaikki sitä muistuttavat kuuluvaksi samaan tyyppin tai kategoriaan.
[[Konseptualismi]] erotetaan usein kolmanneksi ratkaisuvaihtoehdoksiratkaisumalliksi realismin ja nominalismin ohelle. Se voidaan kuitenkin lukea nominalismin osaksi nimellä käsitenominalismi.<ref>Juti 2001, s. 181.</ref> [[Trooppi (filosofia)|Trooppiteorioiden]] ratkaisu poikkeaa perinteisestä universaalien ongelman asetelmasta siinä, ettei ominaisuuksia pidetäkään universaaleina, vaan partikulaareina. Trooppiteorioiden mukaan universaalit ovat tarpeettomia ., Näinjoten myös trooppiteoriatne ovat nominalismin muunnelmia. ▼Eräs nominalistisen ratkaisun etu on se, että jos ratkaisu toimii, se ratkaisee Platonin ''Parmenideessa'' esittelemän ongelman, koska universaalin Vihreän idean tarve katoaa.
▲[[Konseptualismi]] erotetaan usein kolmanneksi ratkaisuvaihtoehdoksi realismin ja nominalismin ohelle. Se voidaan kuitenkin lukea nominalismin osaksi nimellä käsitenominalismi.<ref>Juti 2001, s. 181.</ref> [[Trooppi (filosofia)|Trooppiteorioiden]] ratkaisu poikkeaa perinteisestä universaalien ongelman asetelmasta siinä, ettei ominaisuuksia pidetäkään universaaleina, vaan partikulaareina. Trooppiteorioiden mukaan universaalit ovat tarpeettomia. Näin myös trooppiteoriat ovat nominalismin muunnelmia.
== Katso myös ==
| 