Ero sivun ”Kemiallinen evoluutio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f
ʬʭ (keskustelu | muokkaukset)
p Botti korjasi viitemerkinnän/välilyöntien määrän ja/tai paikan.
Rivi 26:
== Perusrakenneosien synty elottomasti ==
 
Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä, melko alkeellisia perusmolekyylejä kuten aminohappoja, hapettomassa ympäristössä elottomasti.<ref>[http://universe-review.ca/F11-monocell.htm Unicellular Organisms]</ref>. On joitain viitteitä siitä, että epäorgaaniset molekyylit voisivat suotuisissa oloissa monimutkaistua alkeellisiksi orgaanisiksi molekyyleiksi.
 
Yleisesti on tiedossa, että muun muassa sähkö, hapot, emäkset, metallit ja metallioksidit katalysoivat<ref>Kari Kause: Keskiasteen kemia. Kustannus ky Teknikus, Kirjapaino Grafia Oy Turku 1981, ensimmäinen painos. ISBN 951-95722-0-1 s. 302-326</ref> melko pienten orgaanisten molekyylien reaktioita. Katalyyttejä voivat olla fauta, NiSio2, ZnO-Cr2O3 esim. [[Fischer-Tropschin menetelmä]]ssä.
 
Reaktioita tapahtuu varsinkin suurissa paineissa ja lämpötiloissa, tyypillisesti paine on 150-300 ilmakehää ja lämpötila noin 50-400 celsiusta.<ref>Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, Perusoppijakso, Otava 1989, ISBN 951-1-10574-4. s. 30, 44, 79, 83, 111, 215 jne.</ref>. Silti joidenkin elämän molekyylien, kuten [[urasiili]]n ja [[deoksiriboosi]]n synnyttäminen elottomasti on vaikeaa tai mahdotonta.
 
Tähtienvälisissä molekyylipilvissä leijuu joitain yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä, muun muassa [[etanoli]]a, [[muurahaishappo]]a, [[formamidi]]a, [[formaldehydi]]ä jne.<ref>Jim Brooks: Näin alkoi elämä, 1987. s. 142</ref>. On väitetty, että tähtienvälisestä aineesta olisi löydetty aminohappo glysiiniä, mutta tätä ei ole kyetty todistamaan pitävästi.{{lähde}}
 
On tehty monia kokeilta, joissa on onnistuttu tuottamaan muun muassa aminohappoja yksinkertaisista molekyyleistä vedestä, [[ammoniakki|ammoniakista]], [[metaani]]sta ynnä muusta alkeellisia orgaanisten suurmolekyylien osasia muun muassa lämmön, sähköpurkausten ja ultraviolettisäteiden avulla. Kuuluisin koe oli niin sanottu [[Millerin koe]]. Näitä alkeellisia molekyylejä esiintyy muun muassa jättiläisplaneettojen ilmakehissä ja tulivuorten purkauskaasuissa. Hapen kyky [[hapettuminen|hapettaa]] orgaanisia yhdisteitä, joita tarvitaan elämän synnylle johtaa siihen, ettei näitä yhdisteitä voisi nykyisessä hapekkaassa ympäristössä kehittyä.