Ero sivun ”Matti Viljanen (muusikko)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Matti Johannes Viljanen''' ([[24. helmikuuta]] [[1927]] [[Helsinki]] - [[7. helmikuuta]] [[1987]] [[Mäntsälä]]) oli monipuolinen [[Suomi|suomalainen]] [[muusikko]] - levytyskapellimestari, sovittaja, jazzpioneeri, [[harmonikka]][[taiteilija]] ja [[säveltäjä]]. Viljanen soitti 1950-luvulla kolmeen otteeseen Olavi Virran yhtyeessä ja myöhemmin Eino Grönin yhtyeessä. Viljasen oma yhtye säesti muun muassa [[Vieno Kekkonen|Vieno Kekkosta]], [[Juha Eirto]]a ja [[Jorma Lyytinen|Jorma Lyytistä]]. Viljanen toimi paljon studiomuusikkona ja sovittajana etenkin
sovituksia tanssiorkestereille. Matti Viljanen oli maailmanluokan jazzharmonikansoittaja ja sovittaja, joka tuli kuuluisaksi laajalti maansa rajojen ulkopuolellakin. Vuonna 1977 Finlandia Recordsin julkaisema debyyttialbumi "Jazz Matti Viljanen" on hyvä esimerkki tästä. Sointuneroksi kutsutun Viljasen virtuoosimainen sointuharmonioiden käsittely ja tulkinta ovat edelleen omaa luokkaansa.
Vuonna 1986 Matti Viljanen taltioi Ylen radion kantanauhalle tunnusomaista hienostunutta sointurikasta soittoaan ja sovituksiaan viihdekokoonpanolla.
Rivi 10:
Viljasen poismenon jälkeen on julkaistu kolme nuottialbumia maestron sävellyksiä ja sovituksia harmonikalle ja muille bändikokoonpanoille. Novomedia Oy:n / Rytmiryhmän kustantamat ja Pale Saarisen toimittamat kirjat "Matti, Soita Jazzia!, 1993", "Matti,Soita Jazzia II, 1996" ja "Aarteita Hanurille, 1998" ovat menestyneet kaupallisestikin.
Vuonna 1998 Warner Music Finland Oy julkaisi 20 Suosikkia-sarjassaan Jaakko Salon ja Pale Saarisen toimittamana Matti Viljasen levytystuotantoa 1950-luvulta aina vuoteen 1978 saakka.
{{tynkä/Muusikko}}
|