Ero sivun ”Tähti-kolmiomuunnos” versioiden välillä

Tähti-kolmiomuunnoksen nimitys tulee tavasta jolla [[kolmivaihevirta|kolmivaihevirralla]] toimivien laitteiden, esimerkiksi [[oikosulkumoottori|oikosulkumoottoreiden]], virroitettavat osat ovat kytkettynä suhteessa vaiheisiin. (ks. kuva)

 

 

Tähtikytkennässä kolmivaihevirran jokainen vaihe (R, S, T) yhdistyvät tähden keskellä ns. [[tähtipiste]]eseen jonka kautta jokaisen vaiheen virta kulkee vaiheelta toiselle, tai vaihtoehtoisesti vaiheelta tähtipisteeseen kytkettynä olevaan [[nollajohto]]on (N) kuvan mukaisella kytkennällä.

[[Kuva:Star connection schematic.jpg|200px]]

 

 

Kuvassa yksivaiheinen tähtikytkentä jossa vaihe (L) on kytkettynä pisteeseen U1, toista vaihetta vastaa piirin nollajohto ja kolmas vaihe on korvattu nollan ja pisteen V1 välisellä kondensaattorilla.

[[Kuva:Steinmetzschema-2.svg|300px]]

 

 

Kolmiokytkennässä taas kolmivaihevirran jokainen vaihe yhdistyy seuraavaan vaiheeseen, eikä [[nollajohdin]]ta käytetä.

[[Kuva:Delta connection schematic.jpg|200px]]

 

 

Kuvassa yksivaiheinen kolmiokytkentä jossa vaihe (L) on kytkettynä pisteeseen U1, toista vaihetta vastaa piirin nollajohto ja kolmas vaihe on korvattu nollan ja pisteen V1 välisellä kondensaattorilla.

[[Kuva:Ind-320x240-2x-rotc.gif|300px|thumb|right|Yksinkertaisen kolmivaiheoikosulkumoottorin halkileikkaus.]]

 

 

Viereisessä kuvassa on yksinkertaisen kolmivaiheoikosulkumoottorin halkileikkaus. Keskellä oleva vaalea häkkimäinen lieriö on pyörijä, ja pyörijän ympärillä näkyvät kolme erillistä staattori- eli seisojakäämitystä.

 

 

Moottori käynnistetään tähtikytkennällä, eli kytkemällä kaikki kolme vaihetta staattorikäämeihin, yksi vaihe kuhunkin käämiin, ja käämien toisista päistä tulevat johtimet yhdistetään tähtipisteeksi. Näin syntyy tähtikytkentä. Tämä käy ilmi ylempänä artikkelissa olevasta kaavakuvasta tähtikytkentä, jossa I1, I2 ja I3 merkitsevät staattorikäämejä ja N tähtipistettä tai nollajohdinta.

Moottoria käynnistettäessä tähtikytkennässä yksittäisen vaiheen [[resistanssi]] on suurempi, ja virrantarve pienempi. Näin moottorin mekaaninen ja magneettinen vastus kuormittavat [[sähköverkko]]a vähemmän, ja moottorin saavutettua täyden käyntinopeutensa, kytkimellä siirretään moottori käymään kolmiossa, jolloin moottori toimii pienemmällä virralla, mutta pitää täyden käyntinopeutensa ja saavuttaa täyden tehonsa jolloin moottoria voi alkaa kuormittaa.

 

 

Moottorin ollessa kytkettynä kolmioon, jokaiseen kolmeen staattoriin johdetaan yksi vaihe, mutta johdin kunkin käämin toisesta päästä ei liity tähtipisteeseen vaan seuraavaan vaiheeseen, seuraavan staattorikäämin eteen. Tämä käy ilmi ylempänä artikkelissa olevasta kaavakuvasta kolmiokytkentä, jossa I1, I2 ja I3 merkitsevät staattorikäämejä.

Moottorin kytkeminen välittömästi tai liian aikaisin kolmioon aiheuttaisi roottorin magneettisesta kuormasta voimakkaan virtapiikin verkkoon, joka puolestaan aiheuttaisi varokkeiden sulamisen. Liian nopean kolmioon kytkemisen aiheuttama ylikuormitus voisi myös vaurioittaa virtapiirejä ja käämitystä, koska ne joutuisivat toimimaan ylikuormalla.

 

 

Jotkut pienitehoiset kolmivaiheoikosulkumoottorit joiden käynnistyskuorma ei ole liian suuri käynnistettäväksi suoraan kolmioon, eivät tarvitse erillistä tähti-kolmiokytkintä, edellyttäen että staattorit kestävät suuren käynnistysvirran vaurioitumatta. Tällaiset moottorit ovat kytkettynä kiinteästi kolmioon, ja ne kytketään päälle usein käyttäen ns. yliheittokytkintä.