Ero sivun ”Kansantuomioistuin (natsi-Saksa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Volksgerichtshof''' (VGH, {{K-fi|Kansantuomioistuin}}) oli [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen Saksan]] erikoisoikeus, joka oli säädetty lailla 24.4.1934. [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Valtiopäivätalon]] palon jälkeinen oikeusprosessi päättyi kansallissosialistien kannalta epäedulliseen tulokseen, koska Valtakunnanoikeus tuomitsi yksin päätekijänä [[Marinus van der Lubbe]]n. Kansallissosialistelta jäi tällöin tilaisuus syyttää kommunisteja palosta. Tätä taustaa vasten perustettiin poliittisiin rikoksiin erikoistunut VGH, jonka piiriin kuuluivat mm. seuraavat rikosasiat: puolustusmateriaalin vahingoittaminen, vihollisen avustaminen ja puolustuskyvyn heikentäminen. Kansantuomioistuin jakoi tuomioita myös [[musta pörssi|mustan pörssin]] kauppiaille, lakkoilijoille ja tappiomielialaa levittäneille.<ref name="Snyd364"/> ▼
▲'''Volksgerichtshof''' (VGH, {{K-fi|Kansantuomioistuin}}) oli [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen Saksan]] erikoisoikeus, joka oli säädetty lailla 24.4.1934. [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Valtiopäivätalon]] palon jälkeinen oikeusprosessi päättyi kansallissosialistien kannalta epäedulliseen tulokseen, koska Valtakunnanoikeus tuomitsi yksin päätekijänä [[Marinus van der Lubbe]]n. Kansallissosialistelta jäi tällöin tilaisuus syyttää kommunisteja palosta. Tätä taustaa vasten perustettiin poliittisiin rikoksiin erikoistunut VGH, jonka piiriin kuuluivat mm. seuraavat rikosasiat: puolustusmateriaalin vahingoittaminen, vihollisen avustaminen ja puolustuskyvyn heikentäminen. Kansantuomioistuin jakoi tuomioita myös mustan pörssin kauppiaille, lakkoilijoille ja tappiomielialaa levittäneille.<ref name="Snyd364"/>
Kansantuomioistuin kokoontui Berliinin oikeustalon istuntosalissa. Oikeussali oli koristettu suurilla hakaristilipuilla sekä
VGH:n puheenjohtaja oli vuodesta 1936 [[Otto Thierack]], jota seurasi vuodesta 1942 [[Roland Freisler]]. Viimeistään Freislerin nimittämisen myötä kansantuomioistuin lakkasi täysin muistuttamasta todellista laillista oikeusistuinta. Freisler ajoi kuolemantuomioita läpi vähin todistein sekä pilkkasi ja nöyryytti syytettyjä.<ref>[http://www.gedenkstaette-ploetzensee.de/10_e.html Plötzensee Memorial Center: Judicial Terror] Luettu 7.11.2008</ref> Kun kansantuomioistuin tuomitsi Heinäkuun 20. päivän salaliiton jäseniä, Freisler raivosi ja huusi niin kovaa, että istunnot tallentaneen filmiryhmän äänittäjillä oli suuria vaikeuksia tehdä työnsä.<ref name = "Spiri"/>▼
Vuosina 1943-1944 Freislerin I senaatti langetti 1600 [[Hirttäminen|hirttotuomiota]] (mm. [[Valkoinen Ruusu (Saksa)|Valkoinen ruusu]] -vastarintaryhmän jäsenet). Pelkästään vuosina 1942-43 VGH langetti yli 5000 kuolemantuomiota.<ref name = "Spiri">[http://www.spiritus-temporis.com/roland-freisler/ Spiritus Temporis: Roland Freisler] Luettu 7.11.2008</ref> Tuomioita ei jaettu ainoastaan saksalaisille, vaan myös miehitettyjen maiden kansalaisille.▼
▲VGH:n puheenjohtaja oli vuodesta 1936 [[Otto Thierack]], jota seurasi vuodesta 1942 [[Roland Freisler]]. Freislerin nimittämisen myötä kansantuomioistuin lakkasi täysin muistuttamasta todellista laillista oikeusistuinta. Freisler ajoi kuolemantuomioita läpi vähin todistein sekä pilkkasi ja nöyryytti syytettyjä.<ref>[http://www.gedenkstaette-ploetzensee.de/10_e.html Plötzensee Memorial Center: Judicial Terror] Luettu 7.11.2008</ref>
▲Vuosina 1943-1944 Freislerin I senaatti langetti 1600 [[Hirttäminen|hirttotuomiota]] (mm. [[Valkoinen Ruusu (Saksa)|Valkoinen ruusu]] -vastarintaryhmän jäsenet). Pelkästään vuosina 1942-43 VGH langetti yli 5000 kuolemantuomiota.<ref>[http://www.spiritus-temporis.com/roland-freisler/ Spiritus Temporis: Roland Freisler] Luettu 7.11.2008</ref> Tuomioita ei jaettu ainoastaan saksalaisille, vaan myös miehitettyjen maiden kansalaisille.
== Lähteet ==
| |||