Ero sivun ”Kansantuomioistuin (natsi-Saksa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Volksgerichtshof''' (VGH, {{K-fi|Kansantuomioistuin}}) oli [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen Saksan]] erikoisoikeus, joka oli säädetty lailla 24.4.1934. [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Valtiopäivätalon]] palon jälkeinen oikeusprosessi päättyi kansallissosialistien kannalta epäedulliseen tulokseen, koska Valtakunnanoikeus tuomitsi yksin päätekijänä [[Marinus van der Lubbe]]n. Kansallissosialistelta jäi tällöin tilaisuus syyttää kommunisteja palosta. Tätä taustaa vasten perustettiin poliittisiin rikoksiin erikoistunut VGH, jonka piiriin kuuluivat mm. seuraavat rikosasiat: puolustusmateriaalin vahingoittaminen, vihollisen avustaminen ja puolustuskyvyn heikentäminen. Kansantuomioistuin jakoi tuomioita myös mustan pörssin kauppiaille, lakkoilijoille ja tappiomielialaa levittäneille.<ref name="Snyd364"/>
Kansantuomioistuin kokoontui Berliinin oikeustalon istuntosalissa. Oikeussali oli koristettu suurilla hakaristilipuilla sekä Hitlerin ja Fredrik II Suuren rintakuvilla. Oikeusistuin koostui kahdesta ammattilaistuomarista sekä viidestä maallikkojäsenestä, jotka olivat koottu natsipuolueen, poliisin, SS:n ja sotavoimien riveistä. Ammattilaistuomarien äänet olivat ratkaisevat ja ne saattoivat kaataa maallikkojen äänet. Tuomarit nimitti [[Adolf Hitler]] Valtakunnan oikeusministeriön (Reichsjustizministerium) ehdotuksesta. Oikeusistuimen tärkein jäsen oli puheenjohtaja.<ref name="Snyd364">Snyder s. 364</ref> VGH tuomitsi ainoana oikeusasteena, muutoksenhakumahdollisuutta tuomioihin ei ollut. ▼
▲Kansantuomioistuin kokoontui Berliinin oikeustalon istuntosalissa. Oikeussali oli koristettu suurilla hakaristilipuilla sekä Hitlerin ja Fredrik II Suuren rintakuvilla. Oikeusistuin koostui kahdesta ammattilaistuomarista sekä viidestä maallikkojäsenestä, jotka olivat koottu natsipuolueen, SS:n ja sotavoimien riveistä. Ammattilaistuomarien äänet olivat ratkaisevat ja ne saattoivat kaataa maallikkojen äänet. Oikeusistuimen tärkein jäsen oli puheenjohtaja.<ref name="Snyd364">Snyder s. 364</ref>
VGH:n puheenjohtaja oli vuodesta 1936 [[Otto Thierack]], jota seurasi vuodesta 1942 [[Roland Freisler]]. Vuosina 1943-1944 Freislerin I senaatti langetti 1600 [[Hirttäminen|hirttotuomiota]] (mm. [[Valkoinen Ruusu (Saksa)|Valkoinen ruusu]] -vastarintaryhmän jäsenet). Pelkästään vuosina 1942-43 VGH langetti yli 5000 kuolemantuomiota.<ref>[http://www.spiritus-temporis.com/roland-freisler/ Spiritus Temporis: Roland Freisler] Luettu 7.11.2008</ref> Tuomioita ei jaettu ainoastaan saksalaisille, vaan myös miehitettyjen maiden kansalaisille.
| |||